IRMELI OJALAINEN
IMATRA. Immalanjärven rantaan Kymälahden kupeeseen hahmotellun 30-40
omarantaisen tontin asuinalueen suunnittelu on jäädytetty. Nikkoinniemen
asuinalueen kunnallistekniikan kustannukset olisivat nousseet aivan liian
suuriksi. Koko alue on rajattu pois entisestään laajenevasta
ranta-asemakaavasta.
Kaavasuunnittelija Marita Salminen sanoo, että Nikkoinniemen alueelle
tehdään normaali asemakaava, jos sen toteuttaminen arvioidaan
tulevaisuudessa mahdolliseksi ja kysyntää on. Kunnallistekniikan päällikkö
Hannu Ojalan laskelmissa kunnallistekniikka maksaisi kaksinkertaisesti sen,
mitä tonteilla olisi mahdollisuus saada. Yleisperiaate on kuitenkin se,
ettei uusia alueita kaavoiteta, ellei tonttikaupalla ole mahdollisuutta
kustantaa alueen kunnallistekniikkaa.
Tiestön rakentamisen ohella päänvaivaa aiheuttaisi vesi- ja viemäriverkko,
joka jouduttaisiin vetämään Kymälahdesta.
Koko asia nousee uuteen valoon, jos Jäppilänniemeen suunniteltu
vesiosuuskunta syntyy ja sen verkko vedetään Jäppilänniementien laitaan.
Vesiosuuskuntaa viritellään uudelleen siksikin, että Jäppilänniemen
vesiongelmien ohella koko haja-asutusalueella joudutaan järjestämään
viemäröintiasioita uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
·Ehkä kaupunki voisi osaltaan liittyä vesiosuuskuntaan ja vetää sitten
verkkoa Nikkoinniemeen, Ojala pohtii. Hänen mukaansa rannan läheisen
asumisen uusia kohteita Imatralla on suunnitteilla aika vähän. Seuraavaksi
pohditaan Koivuniemen kainaloon kaavaa viidenkuuden talon ryppäälle.
Koivuniemi samoin kuin Nikkoinniemikin ovat Tornator Oyj:n omistuksessa
eikä maakaupoista ole vielä keskusteltu.
RAKENNUSOIKEUTTA on tulossa Immalanjärven rantakiinteistöille lisää.
Kaavasuunnittelija Marita Salmisen mukaan yksi keskeinen peruste koko
tarkistukselle on ollut se, että ihmiset ovat halunneet rannoilleen lisää
rakennusoikeutta. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusoikeus
lasketaan huomioimalla kaikki rannan rakennukset samaan neliömäärään.
·Immalanjärven kaavatarkistuksessa on noudatettu samoja periaatteita kuin
Ruokolahden puolella sisäjärviä kaavoitettaessa. Kaavalla halutaan
rajoittaa tontille rakennettavien rakennusten lukumäärää. Kovin mittavia
massoja ei hyväksytä. Saunojen kokoakin rajoitetaan. Yleensä 25 neliötä on
aika normaalina käytäntönä. Alueen vesihuolto nousee korostetusti esiin.
Haja-asutusalueella olevilta edellytetään imeytyskenttien rakentamista ja
jos kiinteistössä on vesivessa, jätevedet hoidetaan pullokaivon avulla.
·Vesiosuuskunnan yhteinen verkko olisi todella hyvä asia. Immalanjärven
rannassa on monta mökkiä, joilla on pienet ja kallioiset tontit.
Imeytyskenttien rakentaminen niille tuntuu mahdottomalta, Marita Salminen
miettii.
UUSIA TONTTEJA ranta-asemakaava tuo hyvin rajoitetusti. Helmikuun alussa
kuntalaisille esiteltävään luonnokseen on merkitty kahdeksan uutta
rantarakennuspaikkaa. Näistä vain neljä on täysin rakentamatonta. ·Kyllä
ne uudet tontit ovat todella vähissä, Marita Salminen sanoo. Joiltakin osin
Immalanjärven rantoja on rakennettu liiankin tiiviisti.
Kylävyöhykkeet ovat kaavauutuuksia, joita Jäppilänniemen ranta-asemakaavaan
on tulossa kaksi.Toinen on Jakan-Kissaniemen alueella ja toinen Uudenkylän
paikkeilla. Näille alueille voisi muodostua enemmänkin pysyvää asutusta.
Immalanjärven
ranta-asemakaava
Kaava-alue reilut 500 hehtaaria, Nikkoinniemi rajattiin pois.
Lomarakennuksia 115.
Uusia lomarakennuspaikkoja tulee 8, neljä niistä osin rakennettu.
Osa Immalanjärven rannoista kuuluu Ruokolahden kuntaan. Pieni kolkka
Venäjän puolella.
Imatran kaupunki ottaa järvestä noin puolet raakavedestään.
Ranta-asemakaavaluonnos esitellään helmikuussa.