PÄIVI VENTO
PARIKKALA. Syksyllä 2006 vajaat kaksisataa ala-asteen oppilasta siirtyy
Kirjolan koululle. Saman katon alla työskentelee näin vuosiluokat 1-9 sekä
lukio. Liperin Viinijärven yhtenäisen peruskoulun rehtori Salla Jokinen
kertoo kokemuksesta, että oppilaat sopeutuvat yhteiseloon hyvin. Enemmän
ongelmia voi tulla opettajille.
Parikkalassa ja Viinijärvellä isoon peruskouluyksikköön päädyttiin eri
syistä. Parikkalassa kuntaliitoksen tuomat porkkanarahat mahdollisti
kouluverkon uudistamisen, Viinijärvellä yhden ala-asteen koulun
kosteusvauriot johtivat käyttökieltoon ja pakottivat pikapäätökseen.
·Ihanne olisi, jos peruskoulun fyysisen yhtenäistämisen taustalla olisivat
pedagogiset lähtökohdat, Viinijärven yhtenäisen peruskoulun rehtori Salla
Jokinen sanoo. Viinijärven tapauksessa päättäjät tekivät ratkaisun, jossa
opettajilla oli lähinnä statistin rooli.
·Suurimmat ongelmat meillä on työyhteisön sisällä, ja minun suurin haaste
onkin saada siellä asiat pyörimään.
Jokinen sanoo, että yhteinen opettajanhuone on ehdoton, kuten Kirjolaan
tulee, jotta opettajat pystyvät luontevaan ja jatkuvaan ammatilliseen
keskusteluun.
Kirjolan koulun rehtori Riitta Lonka uskoo, että yhteisen opettajanhuoneen
ja osittain yhteisten opetustilojen myötä syntyy ajastaan aidosti
yhtenäinen koulu. Alussa vaaditaan sopeutumista kaikilta opettajilta.
·Oppilaiden osalta ala-ja yläasteen raja madaltuu.
VIINIJÄRVELLÄ alakoululaisia on 160 ja yläkoululaisia 170. Oppilailla on
yhteinen välituntitila, mutta ruokasalin pienuus on pakottanut porrastamaan
tunnit ja välitunnit.
·Yhtään alakoululaisen ja yläkoululaisen välistä kiusaamistilannetta emme
ole joutuneet neljän vuoden aikana ruotimaan. Kiusaamistapaukset ovat joko
luokan sisällä tai ala- tai yläkoulun sisäisiä. Terve lapsi ei kiusaa
itseään huomattavasti pienempää, vaan auttaa.
Viinijärvellä alakoululaisten vanhempia huolestutti etukäteen juuri
kiusaaminen, kiroilu ja tupakointi.
·Nyt ainoa mitä vanhasta kaivataan, on viides- ja kuudesluokkalaisten
toiminnallisuus välitunnilla.
Viinijärven koulu on ollut edelläkävijöitä perusopetuksen järjestelyissään.
KIRJOLAN KOULUN piha-alueelle, virallisesti yläparkkipaikalle, nousee
ala-aste, josta hyötyneliöitä on 1 440, päälle muun muassa käytävä- ja
aulatiloja. Rakentamaan päästään ehkä jo alkukesästä. Särkisalmen koulun
väki siirtyy Kirjolan mäelle myöhemmin, Saaren ja Kummun koulun toiminta
jatkuu itsenäisenä.
·En osaa ennustajaeukoksi ryhtyä, mutta Särkisalmella koulu saattaa toimia
vielä kymmenisen vuotta, sivistystoimen johtaja ja Kirjolan koulukeskuksen
suunnittelutoimikunnan jäsen Irja Tuunanen sanoo. Särkisalmen koululaiset
siirtyvät Kirjolaan oppilasmäärien supistuessa, jolloin tilaa löytyy.
Laajennus on valmis 2006 vuoden alussa. Sen jälkeen remontoidaan vanhaa
osaa 340 hyötyneliön alalta.
LAAJENNUSOSASTA tulee kolmikerroksinen kuten yläkoulu. Ensimmäisestä
kerroksesta löytyy kaksi normaalia luokkaa ja yksi jaettava luokka.
Jääkiekkoilijoiden pukutilat, molemmat 47 neliötä, ovat tarvittaessa
muutettavissa opetustiloiksi. Tällä tasolla on myös 165 neliön puolilämmin
oleskelutila.
Toiseen kerrokseen siirtyy opettajainhuoneen tilat vanhalta puolelta.
Opettajanhuoneen tiloihin siirtyy puolestaan kunnan sivistystoimisto.
Toisessa kerroksessa tulee olemaan kaksi luokkaa ja 158 neliön auditorio.
Pohjakerrokseen tulee väestönsuoja, jota voidaan neliöittensä ja
korkeutensa puolesta käyttää liikuntatilana.
Tausta
Laajennusosaan tulee yhteensä 1 983 bruttoneliötä.
Nykyiset opettajainhuoneen tilat saneerataan sivistystoimiston tiloiksi.
Myös liikuntatiloja korjaillaan.
Keittiöön laitesijoitusmuutoksia.
Vanhalla puolella täydennetään koneellista ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa.
Kustannusarvio 2,3 miljoonaa, josta uudisrakentamisen osuus 1,9 ja vanhan
peruskorjauksen 364 000 euroa.
Kuvateksti
Kun alakoulu on rakennettu, Kirjolan koulu näyttää lintuperspektiivistä
väärin päin olevalta f-kirjaimelta.
PÄIVI VENTO