Lappeenranta satsaa kulttuurin heikosti. Lappeenranta on hännillä, kun
verrataan suurimpien kaupunkien kulttuurimenoja asukasta kohden.
Lappeenranta ja Vantaa ovat suurimmista kaupungeista ainoat, joiden
kulttuurimenot ovat vuodessa alle 100 euroa asukasta kohden.
KAISA JUNTUNEN
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kulttuurimenot ovat pienet verrattuna muihin
kaupunkeihin. Kaupunki satsasi kulttuuriin viime vuonna 99 euroa asukasta
kohden. Vähemmän panosti ainoastaan Vantaa, jonka kulttuurimenot olivat 56
euroa. Eniten kulttuurin satsannut Jyväskylä käytti asukasta kohden 171 euroa.
Tiedot tulevat ilmi Helsingin Sanomien tekemästä vertailusta, jossa
tarkasteltiin 19 Suomen suurimman kaupungin kulttuuripalvelujen
nettokustannuksia vuosina 2003 ja 2005.
Kaupungin kulttuuriväki ei ole vertailun tuloksesta hämmästynyt.
Kulttuurisihteeri Jorma Kallio olisi yllätetty, jos vertailun tulos olisi
toisenlainen.
·Lappeenranta on jo vuosikymmeniä rakentanut köyhän miehen
kulttuuripalvelua, hän toteaa.
Kallion mielestä Lappeenrannassa investoidaan kulttuuriin kunnolla vasta
sitten, kun on ihan pakko. Uusi teatteri rakennettiin, kun vanhan
työväentalon teatterisali purettiin. Vasta kaupungintaloa rakennettaessa
saatiin samalla iso kulttuurisali.
·Monet muut kaupungit ovat rakentaneet isoja kulttuurikeskuksia. Meillä on
päätetty, että maakuntataloon rakennetaan pelkkä 400 hengen sali, hän
puuskahtaa.
ONGELMAN YDIN on Kallion mielestä siinä, että kulttuuritoimelta puuttuu
selkeä profiili ja strategia, eikä asioita johdeta. Toinen syy on hänen
mukaansa se, että päättäjiltä puuttuu kulttuuritahtoa.
Kallio on pannut merkille jo pitkään, että monissa samankokoisissa
kaupungeissa kulttuuriin satsataan paljon enemmän.
·Se vaikuttaa, ettei meillä ole humanistista akateemista koulutusta kuten
esimerkiksi Joensuussa ja Jyväskylässä.
Kalliolla on selkeä näkemys siitä, miten pitäisi toimia. Kaupunkiin pitäisi
saada kulttuuritoimenjohtaja, joka pitäisi kaikkia lankoja käsissään ja
esittelisi kulttuurityön kehittämisvisiot kaupunginvaltuustolle ja
-hallitukselle.
·Kun uusi kulttuurilautakunta aloittaa työnsä, niin toivottavasti se
käärii hihansa ja ryhtyy rakentamaan Lappeenrannalle
kulttuuripalvelustrategiaa, visioita ja konkreettisia ehdotuksia miten
kehittää kulttuurityötä, hän toivoo.
TOIMIALAJOHTAJA Heikki Timonen toppuuttelee. Hänen mielestään vertailu ei
ole täysin pitävä.
·Kaupungeilla on niin erilaiset kustannusrakenteet, että tällaisten
vertailujen tekeminen on hankalaa.
Tutkimukseen ei laskettu mukaan muun muassa niitä rahoja, joita kaupunki
käyttää taiteen perusopetukseen. Lappeenrannassa ne kulkevat
kaupunginhallituksen avustusmäärärahoina. Timosen mukaan Lappeenranta olisi
kivunnut vertailussa pari pykälää ylöspäin, jos tämä olisi huomioitu.
Lappeenranta on käyttänyt viimeiset vuodet suurin piirtein samanlaisen
summan kulttuuriin. Mitään dramaattista budjetin pienenemistä ei ole
tapahtunut.
·Pelkkä budjettien vertailu ei anna oikeaa kuvaa kaupunkien
kulttuuritarjonnasta. Jossakin voi olla rahaa, mutta mitään ei tapahdu.
Jossakin taas voidaan saada vähemmällä rahalla paljon aikaan, Timonen
huomauttaa.
KIRJASTOMENOT ovat Lappeenrannassa 1 883 000 euroa vuodessa. Luku on saman
kokoluokan kaupunkien kirjastomenoista selvästi pienin. Esimerkiksi
Vaasassa kirjastoihin satsataan 2 941 000 euroa.
·Rahapula on ollut kova. Se on murehduttanut, toteaa kirjastotoimenjohtaja
Eija Karjalainen.
Vuosina 2001-2002 kirjasto sai lisää rahaa aineistonhankintaa varten, mutta
sen jälkeen on menty taas alamäkeä.
·Aineistoa ei ole tarpeeksi ja niinpä kaupunkilaiset joutuvat jonottamaan
kirjoja. Vain joitakin ihmisiä kiinnostavien harvinaisempien kirjojen
hankintaa joudumme karsimaan, hän konkretisoi.
·HÄPEÄLLISTÄ ja noloa, toteaa kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Matti Mölsä.
Mölsän mielestä Lappeenrannan päättäjät suhtautuvat periaatteessa
myönteisesti kulttuuriin, mutta rahaa siihen ei olla valmiita satsaamaan.
·Unohdetaan kuinka tärkeä tekijä kulttuuri on asukkaiden hyvinvointia
ajatellen. Se vaikuttaa myös kaupungin vetovoimaisuuteen.
Mölsästä vertailun tulos on jyrkästi ristiriidassa sen imagon kanssa, jota
Lappeenranta haluaa itsestään antaa.
·Pidämmehän itseämme kulttuurikaupunkina ja kerromme olevamme laulun
pääkaupunki, hän muistuttaa.
Kuvatekstit
Jorma Kallio haluaisi, että Lappeenrantaan nimitetään kulttuuritoimenjohtaja.
Kaupunkilaiset joutuvat jonottamaan kirjoja, koska kirjastolla ei ole rahaa
ostaa riittävästi aineistoa.
ES-ARKISTO