VESA SALMINEN
LAPPEENRANTA. Ysiykkösten valmentajan Arto Valtosen pilli ei soikaan. Pyry
on taas selättänyt lämmitettävän hiekkatekonurmen.
Panttereiden viime kauden valmentaja II divisioonassa ja entinen Kultsun
pelaaja sanoo lähteneensä Rakuuna-juniorien vetäjäksi, kun uhka joukkueen
toiminnan tyrehtymisestä veti oman pojan surulliseksi.
Vanhat pelimiehet ovat arvossaan, kun Rakuunoissa yritetään Lahdesta
muuttaneen junioripäällikön Jyrki Saarelan vetämänä tehostaa juniorityötä.
·Nyt on selkeitä tavoitteita toiminnassa. Se ei ole pelkästään puhetta,
Valtonen miettii.
·Näyttää kerrankin siltä, että Rakuuna-toiminnassa on myös halua tehdä
yhteistyötä.
Valtosen mukaan eri ikäluokkien joukkueiden välistä yhteispeliä on auttanut
uusien, innokkaiden kavereiden mukaan tulo valmennukseen.
JYRKI SAARELAN mukaan edustusjoukkueen murheita on katseltu sivusta, mutta
periaatteessa ilmankin sitä pärjättäisiin. Ainakin Saarelan edellinen seura
Lahden Kuusysi elää ja voi hyvin, vaikka edustusjoukkuetta ei enää ole.
·Me uskotaan kyllä vakaasti siihen, että he (edustusjoukkue) onnistuvat.
Juniorit pyrkivät tietysti auttamaan minkä pystyvät, Saarela lupaa.
Saarela kiittää ykkösen valmentajaa Juha-Pekka Ruokosta positiivisesta
suhtautumisesta junioreihin.
·Se piirre on harvinainen tämän päivän edustusjoukkueiden valmentajissa.
RAKUUNAT eriyttää juniorijaostonsa omaksi yhdistyksekseen. Syy on monesta
seurasta tuttu.
·Saadaan vanhemmat luottamaan siihen, etteivät juniorien rahat mene
edustuksen toimintaan, juniorivalmentaja ja juniorijaoston nykyinen
puheenjohtaja Ossi Koikkalainen sanoo.
Koikkalaisen työtä jatkaa junioriseuran hallituksen puheenjohtajana Tuula
Turku, jonka mielestä Rakuunoissa näkyy jo uusi tekemisen kulttuuri.
·Siinä on huomattava ero. Toiminta ei ole enää pelkkää pallon potkimista,
Turku vertaa.
·Kaikki ovat tehneet parhaansa, mutta yhtenäinen linja on puuttunut
Koikkalainen miettii.
LAPPEENRANNASSA jalkapallo on aikaisemmin mielletty ainoastaan kesälajiksi,
Saarela kuvaa. Nyt harjoittelu on ympärivuotista, on luotu
koulutusjärjestelmä ja valmentajat on saatu sitoutumaan.
·Olen tottunut vähän eri tason meininkiin. Pienestä pitäen se on ollut
kilpaurheilua. Lahdessa harjoitellaan 56 kertaa, viime talvena täällä ei
harjoiteltu käytännössä ollenkaan. Nyt esimerkiksi B-junioreilla on 4-5
harjoitusta viikossa.
Kolmiosaisessa linjauksessa on menossa ensimmäinen vuosi, jonka kohdalla
lukee harjoittelu. Toisena vuonna rakennetaan rakuunalainen harjoitusvihko
malliharjoituksineen ja kolmantena vuonna pelikirja ja rakuunalainen pelitapa.
·Se tulee perustumaan hyvään taitopuoleen. Alhaalta rakentaen eteenpäin
menevään pelaamiseen. Ei se kehitä junioreita, jos se on pitkä ja perään,
Saarela korostaa.
Saarela kaipaa mukaan vanhempia, sillä heissä on suuri käyttämätön
voimavara ja he lopulta kuitenkin maksavat kaiken. Tähän saakka on toiminta
on sujunut vaivattomasti ennemminkin pienuuttaan.
·Kulut ovat olleet minimaaliset. Yksi iso tekijä on ollut, että on
pyöritty pienellä alueella. Koko ajan on menty samoja ratoja, vanhempia ei
ole tarvittu.
·Yksilön kehittymisen edellytys on, että he pääsevät ulos täältä rohkeasti
pelaamaan isoja joukkueita vastaan ja mittaamaan tasonsa.
Kuvateksti
Ota kiinni. Bereket Eloranta (oik.) Juuso Horppu, Juho Turtiainen, Simo
Partinen (vas.), Niko Valtonen, Sami Turku ja Matias Hämäläinen
kehittelivät uuden harjoitusmuodon, kun ammattikoulun kenttä oli lumen
peitossa. Valmentaja Arto Valtonen ihmettelee menoa taustalla.
VESA SALMINEN