Savitaipaleen viljelijät hyvin työterveyshuollon piirissä

Etelä-Karjalan viljelijöistä alle puolet on mukana työterveyshuollossa. Koko maan viljelijöistä siihen kuuluu 41 prosenttia.

PERTTI VAHERKYLÄ

SAVITAIPALE. Isäntä Pertti Kaijansinkko on tyytyväinen

kuulumisestaan viljelijöiden työterveyshuoltoon. Muuten ei tulisi

kiinnitettyä huomiota moniin terveyteen vaikuttaviin seikkoihin tilan töissä.

­·Parempi tulla säännöllisesti tarkastetuksi, kuin raahautua pitkän ajan

kuluttua todella sairaana terveyskeskukseen, hän tuumii ja pitää

terveystarkastuksia hyvänä ennalta ehkäisevänä toimintana.

Aamulypsyn aikoihin navetassa tehdyn tarkastuksen jälkeen täyttävät

agrologi Anna Turunen ja työterveyshoitaja Heini Heikka tarpeelliset

paperit tuvassa.

Turusesta kehitys Savitaipaleella on hyvää. Tilakäyntejä on tehty paljon ja

työterveyshuolto toimii. Lisäksi kunnassa on säännöllisesti kokoontuva

yhteistyöryhmä, jossa työterveyshuollon, viljelijöiden, Melan, lomituksen

ja neuvonnan edustajat kehittävät toimintaa viljelijöiden työkyvyn

parantamiseksi.

­·Tällä tilalla ovat asiat harvinaisen hyvin. Viime käynnillä havaitut

seikat on otettu huomioon. Automaattinen rehumyllykin on hankittu töitä

helpottamaan, toteavat tarkastuskäynnin tekijät.

­·Ainahan sitä parannettavaa löytyy, tuumii isäntä. Työolojen parantaminen

on usein myös kustannuskysymys.

Laksiaisissa sijaitseva Kaijansinkon tila on nykymittapuun mukaan pieni.

Navetassa on 16 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. Peltoa on 30

hehtaaria ja metsää 35 hehtaaria. Vaimo Jaana käy muualla töissä.

­·Yhdelle ihmiselle tila antaa elannon, sanoo isäntä. Työkykyään ja

hyvinvointiaan hän pitää yllä pitämällä säädetyt lomat täyspäiväisinä.

Kesällä on irrotettu yksi viikko kesämökillä oloon. Talvisin hän käy myös

pelaamassa sählyä Havon koululla.

TYÖHYVINVOINTI on noussut voimakkaasti esiin myös maatalouden harjoittajien

piirissä. Terveys on ilman muuta yksi sen merkittävin osa. Työhyvinvointia

ja työkykyä voidaan kehittää muutenkin kuin lisäämällä liikuntaa ja muita

harrastuksia, jotka nekin ovat hyvin tärkeitä työkyvyn ylläpitäjiä.

Turunen huomauttaa, että työhyvinvointiin vaikuttavat työolot ja työtavat,

joiden kehittämisellä ja mahdollisella muuttamisella saadaan parempi tulos.

­·Maatalouden muutoksista selviäminen lähtee siitä, että työn mielekkyys

säilyy. Työstä pitää pystyä nauttimaan ainakin jollakin tasolla, vaikka

pankkitilin saldo ei iloa arkeen toisikaan, sanoo Turunen.

Yleisimpiä parannuksia karjatiloilla ovat ruokinnan automatisointi sekä

lypsytyötä helpottavat apuvälineet kuten lypsykiskot. Vaikka taloudelliset

paineet eivät ruokinta-automaatilla helpotu, oma fyysinen ja henkinen

taakka voi helpottaa ja antaa sitä kautta lisää voimia jaksaa.

VILJELIJÖILLE on viime vuosina järjestetty myös monenlaisia jaksamista ja

terveyttä lisääviä kursseja. Etelä-Karjalan MTK järjestää tänä vuonna

ensimmäiset viljelijöiden kuntoremonttikurssit yhteistyössä Lomaliiton kanssa.

Järjestöagrologi Pertti Ramula kertoo, että helmikuussa pidettävä

ensimmäinen kurssi on jo täynnä. Sen jälkeen on vielä kaksi viikon

mittaista kurssia 7.-­12.3 Savonlinnan kasinolla ja 7.­-12.11. Korpilammella.

Ramulan mukaan muualta Suomesta sadut kokemukset kuntokursseista ovat

olleet hyvin myönteisiä.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto

Työterveyshuoltoon liittyminen vapaaehtoista. Noin puolet aktiivitiloista

mukana palveluissa

Palvelut: työolojen selvittäminen, seuranta tilakäynnein ja haastatteluin,

terveystarkastukset, neuvonta tapaturmilta suojautumiseksi ja työkyvyn

ylläpitämiseksi. Tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen ja jatkotutkimuksiin

Tilakäynti vähintään neljän vuoden välein, terveystarkastukset tarpeen

mukaan 1­2 vuoden välein. Tilakäynnille osallistuu työterveyshenkilöstön

lisäksi maatalouden asiantuntija. Käynnit ja työolohaastattelut maksuttomia

Viljelijä maksaa 50 prosenttia terveystarkastuksista ja

laboratoriokokeista, ensiapuvälineistöstä ja -koulutuksesta sekä työkykyä

ylläpitävästä toiminnasta.

Kustannukset ovat noin 40­-85 euroa vuodessa. Maksut vähennyskelpoisia

maatalousverotuksessa. Työajan MATA-vakuutuksesta 20 prosentin alennus,

edellyttäen tilakäyntiä vähintään neljän vuoden välein.

Kuvateksti

Agrologi Anna Turunen ja työterveyshoitaja Heini Heikka seuraavat kun

isäntä Pertti Kaijansinkko laittaa potkuraudan paikalleen ennen lypsyä.

PERTTI VAHERKYLÄ

Kirjoittaja:
Pertti Vaherkylä