TENHO TIILIKAINEN
IMATRA. Koskenpartaan ja Imatran uuden torikeskustan yhdistävä käytävä
betoniseinineen rakennetaan loppuun suunnitellusti. Vielä tällä hetkellä
harmaa ja massiivinen betoninen tukiseinämä ei ole saanut kaikkien
kaupunkilaisten kiitosta.
Osa on ollut jopa sitä mieltä, että rakennelma pitäisi purkaa pois maisemaa
rumentavana. Kaupunkikeskustan maanrakentamistyöstä vastaavan Imatran
kunnallistekniikan päällikön Hannu Ojalan mukaan poispurkaminen ei tule
kysymykseen. Kyse on C-taloon liittyvästä tukimuurista, jota tarvitaan.
Ojala muistuttaa myös siitä, että työ on vielä pahasti keskeneräinen.
·Keskeneräisen työn arvosteleminen on usein ennen aikaista. Töitä
jatketaan normaalisti ja vasta keväällä katsotaan, millainen siitä valmiina
on tullut, Ojala sanoo.
Hänen mukaansa kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttavat muun muassa
maanrakennustöiden keskeneräisyys. Sen enempää yhdysluiska kuin
Koskenpartaan puoleinen tasannekaan eivät ole vielä oikeassa korossaan.
·Teoriassa muurin korkeudessa voitaisiin leikata pois 10-20 senttimetriä,
mutta siihen ei ainakaan vielä lähdetä.
Muurin päälle rakennetaan vielä teräskaide ja betonipinta päällystetään
marmorilaatoin.
Vielä tällä hetkellä muuri katkaisee näkymän Koskenpartaalta uudelle
torille, luiskan kautta näköyhteys on toki olemassa.
Hannu Ojala myöntää, että jonkin verran palautetta rakennelmasta on
kaupunkilaisilta tullut. Myös hankkeen suunnittelija arkkitehti Sami
Vuorinen arkkitehtistudio Vuorisesta on kuullut kommenteista.
·Keskeneräisistä asioista on niin helppo keskustella. Nyt pitää kuitenkin
muistaa, etteivät maaston pinnat ole vielä oikealla korkeudellaan.
ARKKITEHTI Sami Vuorinen muistuttaa myös Suomen rakennusmääräyksistä, jotka
ovat sanelleet muurin korkeuden. Jos putoamiskorkeus on yli 3 metriä pitää
sitä vasten olla umpinaista seinämää vähintään 70 senttimetriä.
Nyt betoniseinän korkeus on 80 senttiä. Seinämän tulee suojata ja sen
tulee kestää myös lumitraktorin pienet kolhut. Tämän vuoksi emme päätyneet
esimerkiksi lasin käyttöön. Ei tällaisissa rakenteissa ole kauheasti
vaihtoehtoja, jos tukimuurin pitää olla ”pomminkestävä”, Vuorinen selvittää.
Espoolainen Antti Virtanen oli työmatkalla Imatralla, eikä hänestä
betoniseinämä näyttänyt kovin pahalta.
·Varmasti, kun ympäristökin on valmis ja betonissa marmoripintaus, niin
yleisvaikutelma on aivan toinen. Pitää tulla kesällä uudelleen katsomaan.
Ruokolahdella asuva Heikki Bohm kulkee betoniseinämän ohi päivittäin.
Bohmin mielestä nyt on viimeinen hetki miettiä sitä, viedäänkö hanke
loppuun saakka vai tehdäänkö muutoksia. Valmiin purkamiseen on aina
korkeampi kynnys kuin keskeneräisen korjaamiseen.
Olisin toivonut, että ratkaisu olisi ollut ilmavampi. Koko ajan on
puhuttu Koskenpartaan ja torialueen yhteydestä, tässä ratkaisussa yhteys ei
toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.
Bohmia huolettaa myös ylätasanteelle muodostuvan ”pikkutorin” tuleva
käyttö. Talossa lähitaloissa asuvilla ja työskenteleville voi olla luvassa
melkoisia performance-esityksiä.
·Kaiken kaikkiaan yhdyskäytävä on kujamainen ja ahdas. Mieleen tulee
ajatus breneviläisestä juhlakäytävästä, betonia molemmin puolin, Bohm lataa.
Mittasuhteiden arvioimista vaikuttaa vielä se, ettei yhdyskäytävän
maankorkeus ole lopullisella tasollaan
Kuvateksti
Tältä yhdyskäytävän pitäisi näyttää valmiina Koskenpartaalta torille
katsottuna.
MIKA STRANDÈN