HEIKKI SOPANEN
Kaupunginarkkitehti Seppo Aho arvostelee tiukin sanoin Lappeenrannan
kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikkaa. Helmikuun alussa eläkkeelle jäänyt Aho
ihmettelee, miksi kaupunki luovuttaa kaavoitusmonopolinsa rakennusliikkeille.
·Kaupungin merkittävimpien kohteiden maankäyttö ja toteuttaminen ovat
siirtymässä rakennusliikkeiden käsiin. Tuoreimmat esimerkit ovat
linja-autoaseman alue ja Hotelli Saimaan alue, Aho sanoo.
Ahon mainitsemia, kaupunkikuvan kannalta herkkiä alueita aiotaan
uudisrakentaa rakennusliikkeiden kaupungille tekemien suunnitelmien
pohjalta. Grynderit esittävät, ja poliitikot hyväksyvät.
Aho ihmettelee Lappeenrannan mallia, koska kaupungilla on kaavoitusmonopoli
eli valta ohjata rakentamista oman tahtonsa mukaan.
·Kaupungin pitää miettiä, mitä se haluaa eikä kysyä sitä urakoitsijoilta
ja rakentajilta. Nyt aloitteet kaavoituksesta ja rakentamisesta tulevat
heiltä. Kenen etu on, jos grynderit ohjaavat kaupungin rakentamista.
Aho muistuttaa, että kaavoituksessa ja rakentamisessa liikkuvat isot rahat.
Hän sanoo, että jostain syystä poliittiset päättäjät eivät arvosta
kaupungin omia asiantuntijavirkamiehiä kaavoitusta, rakennusvalvontaa ja
aluerakentamista koskevissa asioissa.
·Puhumattakaan, että vaihtoehtoja tärkeiden alueiden maankäytölle
etsittäisiin arkkitehtikilpailujen kautta.
YKSI syy nykyiseen tilanteeseen on Ahon mielestä se, että kaupungin
kaavoitusyksiköllä on aivan liian vähän työvoimaa kaupungin kokoon nähden.
·Tuntuu myös, että tässä kaupungissa on vuosia vallinnut
arkkitehtivastainen ilmapiiri. Luottamusmiehet tuntuvat luottavan
insinööreihin, ja jotkut puhuvatkin jo insinöörimafiasta.
Aho arvelee kunnallispoliitikkojen karsastavan arkkitehteja ehkä siksi,
että nämä eivät niele kaikkea poliitikkojen tahdon mukaan.
·Jos et ole samaa mieltä kanssamme, niin olet vastustajamme. Ei nähdä
asiaa vaan toimitaan tunnepuolella, Aho tiivistää.
Osaltaan nykyiseen menoon on ollut Ahon mielestä vaikuttamassa Jyväskylään
lähtenyt kaupunginjohtaja Markku Andersson.
·Ennen nykyistä kaupunginjohtajaa Seppo Miettistä tuntui, että kaupungin
johtajuus oli kadoksissa. Anderssonin aikana kaupunginjohtajan ja
luottamusmiesten konsensus oli viety liian pitkälle. Mielestäni Andersson
toimi enemmän luottamusmiesten kuin omilla ehdoillaan.
Anderssonin ansioksi Aho mainitsee kaupungin velkojen ja vastuiden
puolittamisen, mutta muuten tämä ei Ahon mielestä ottanut asioihin mitään
kantaa.
·Jos Andersson olisi sanonut, että linja-autoaseman alueen suunnittelusta
pidetään arkkitehtikilpailu, niin se olisi pidetty.
Aho muistuttaa, että kaupunkikuvatyöryhmä, johon kuului kaavoituksen,
rakennusvalvonnan, suunnittelun ja rakentamisen asiantuntijavirkamiehiä,
menetti merkityksensä viime maanantaina.
Kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupungin rakennusjärjestyksestä
poistettiin pykälä, joka olisi edellyttänyt kaupunkikuvatyöryhmän lausuntoa
merkittävistä, kaupunkikuvallisista rakennushankkeista.
·Päätös oli täysin poliittinen. Rakennuslaki lähtee siitä, että
viranomaisten yhteistyötä täytyy kehittää hyvän ympäristön
aikaansaamiseksi. Lappeenrannassa se lopetettiin uuden rakennusjärjestyksen
hyväksymisen myötä.
VIIME vuosien kehitys hirvittää Ahoa. Hän kaipaa takaisin teknistä
apulaiskaupunginjohtajaa, joka hoitaisi kaupungin rakentamiseen liittyvät
asiat ja esittelisi ne kaupunginhallitukselle. Virka lakkautettiin
kymmenisen vuotta sitten.
Rakennusvalvontaviraston uusi päällikkö olisi Ahon mielestä pitänyt valita
jo vuosi sitten. Entisen päällikön, arkkitehti Klaus Pelkosen jäätyä
eläkkeelle virkaa on oman toimensa ohessa hoitanut kaavoituspäällikkö Erkki
Jouhki.
·Kaavoituspäällikkö hoitaa nyt kahta virkaa. Kun kaavoituksen resurssit
ovat riittämättömät muutenkin, ei hän millään pysty hoitamaan kahta niin
vaativaa hommaa.
Aho olisi myös erottanut rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja maankäytön
itsenäiseksi yksikökseen, kun kaupunki uusi organisaatiotaan. Vuoden alussa
voimaan tulleessa uudessa organisaatiossa ne kuuluvat tekniseen toimeen.
·Kehitys on Lappeenrannassa täysin päinvastainen kuin muissa kaupungeissa.
Se huolestuttaa minua, koska rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja maankäytön
painoarvo kasvaa koko ajan.
Ahoa oudoksuttaa myös tapa, jolla organisaatiomuutos vietiin läpi.
Hän sanoo, että työryhmä, jossa oli kolme virkamiestä ja neljä
luottamusmiestä, ei kuunnellut yhtäkään asiantuntijaa. Lausuntoja
pyydettiin, mutta niiden perusteella ei esitykseen tullut minkäänlaisia
muutoksia.
·Poliittiset ryhmät olivat etukäteen asettuneet uuden organisaatiomallin
taakse. Näin ei pitäisi toimia 2000-luvun avoimessa yhteiskunnassa.
DEMOKRATIAAN kuuluu poliittinen päätöksenteko, ja sen Seppo Ahokin
kernaasti myöntää. Hänen mielestään se ei Lappeenrannassa kuitenkaan
toteudu, kuten on ajateltu, jos johtavat poliitikot ohittavat valmistelussa
asiantuntemuksen ja kieltävät keskustelun.
Ahon mielestä Lappeenrannan poliittista päätöksentekoa leimaa myös se, että
monet johtavat luottamushenkilöt ovat kaupungin palkkalistoilla.
·Mielestäni se ei ole soveliasta. Nykyisellä mallilla saattaa syntyä
korjaamattomia vahinkoja.
Ahon mukaan teknisen lautakunnan ja virkamiesten välit toimivat, ja siellä
luotetaan asiantuntijoihin. Hyvin valmisteltu ja perusteltu päätösesitys ei
tarvitse poliittista sormenjälkeä.
·Lautakunnan toimintamalli pitäisi saada myös kerrosta ylemmäksi
päätöksenteossa.
Aholla on vahva luottamus uuteen kaupunginjohtajaan Seppo Miettiseen.
·Hän on terävä kaveri on erittäin vähän byrokraatti, joka pyrkisi
erilaisiin sääntöihin vedoten estämään kaikenlaisen toiminnan.
Aho sanoo, että kaupungin organisaation sisältä nousseena Miettisen ei
välttämättä ole helppo ottaa uudenlaista johtajan roolia.
·Toivottavasti luottamusmiehet ymmärtävät, että nyt on uusi johtaja
ruorissa, ja pelataan hänen komennossaan. Jos Miettiselle annetaan tukea,
hän saa Lappeenrannan asiat kuntoon.
VIRKAMIES Aho antaa Lappeenrannan kaupungille hyvän arvosanan työnantajana.
Lappeenranta-sopimuksen henki on mahdollistanut pysyvät työsuhteet eikä
lomautuksia ole tapahtunut. Myös lomarahat on maksettu ajallaan.
Ahon kokemusten mukaan työnantajan käytös heijastuu työntekijöidenkin
asenteeseen.
·Virkamiesten toiminta on tehostunut ja vastuullisuus lisääntynyt.
Teknisten sopimus on Lappeenrannassa motivoiva, kun tehtäväkohtaisen palkan
päälle tuli henkilökohtainen palkanosa. Siitä kiitos kuuluu nykyiselle
henkilöstöpäällikölle Päivi Savilammelle.
Aho ennustaa, että kuntasektorilla kilpailuttaminen lisääntyy entisestään.
Hän veikkaakin, että kaupungin rakennusosastolle jää pieni yksikkö, joka
tekee kiireelliset korjaus- ja kunnossapitotehtävät. Muun rakentamisen
tekevät yksityiset firmat.
Oleellista Ahon visiossa on, että yksityiset firmat rakentavat
kilpailuttamisen jälkeen ja kaupungin ohjeiden mukaan. Eivät omien
suunnitelmiensa perusteella.
SEPPO AHO
Syntynyt 7. tammikuuta 1942 Ruokolahdella.
Valmistui arkkitehdiksi 1969 Polilta (Helsingin Teknillinen Korkeakoulu).
Lappeenrannan kaupungin palvelukseen arkkitehdiksi 1969.
Lappeenrannan kaupunginarkkitehti vuodesta 1973.
Finnidan kehitysavun asiantuntijatehtävissä 1979-1981 Tansaniassa ja
1986-1988 Sri Lankassa sekä Jaakko Pöyryn projektitehtävissä 1998-1999
johtamassa Pietarin historiallisen keskustan entisöintiä. Ulkomailla
yhteensä 5,5 vuotta.
Eläkkeelle helmikuun alussa.
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
Harrastukset liikunta, tennis, hiihto, tarkkuusammunta.
Haaveena matkustaa moottoripyörällä Italiaan maalaamaan akvarelleja.
Politiikka kuuluu demokratiaan, mutta nykyisellä rakentamisen mallilla
saattaa Seppo Ahon mielestä syntyä korjaamattomia vahinkoja.
Kuvateksti
Seppo Aho sanoo, että jostain syystä Lappeenrannan johtavat poliitikot
eivät arvosta kaupungin virkamiesasiantuntijoita, etenkään arkkitehteja.
MIKA STRANDÉN