ANNE NIEMI
LAPPEENRANTA. Kirjailijan työ ja kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa.
Siihen opitaan useimmiten pitkien vaellusvuosien jälkeen.
Freelancerkirjoittaja Anu Partanen on kirjailijayhdistys Paltan
Lappeenrannan kirjoittajaryhmän vetäjä ja muun muassa työväenopiston
kirjoittajapiirin opettaja. Hänellä oli eilen hymy oli herkässä.
·Tämä ilta on historiallinen, koskaan aikaisemmin Paltta ei ole pitänyt
tällaisia jäsenistölle suunnattuja koulutusluonteisia tilaisuuksia,
Partanen sanoi.
Tyytyväiseen hymyyn oli aihetta, sillä illassa oli noin 30 kirjoittajaa.
Tosin pienemmän palttalaisten piirin voimin on kokoonnuttu kerran
kuukaudessa maakuntakirjastossa.
Eilen lappeenrantalaisen kahvilabaarin sohvariveissä ja nojatuoleissa istui
kirjoittamiseen ikuisen siteen solmineita. Joukossa myös
ammattikirjailijoita, kuten lappeenrantalainen Arvi Perttu.
PALTAN ENERGINEN paikallisvetäjä Anu Partanen oli pyytänyt illan
kouluttajiksi hämeenlinnalaisen kirjailijan ja kirjoittamisen
moniammattilaisen Taija Tuomisen sekä kirjailija-graafikko Tiina Pystysen.
Tuominen kertoi kirjailijoiden haasteista ehkä keskeisimmästä, kustantajien
julkaisukynnyksen ylittämisestä.
Aihetta hän on käsitellyt esikoiskirjailijatutkimuksessaan ”Heillähän on jo
kasvotkin” (1998). Sitä koostaessaan hän tutustui Pystyseen, jonka
teksteihin liittyy humoristista grafiikkaa.
Kirjailijanaisten kantapään kautta kokemia kirjailijataipaleen vaiheita oli
koulutusiltaan saapunut kuuntelemaan saimaanharjulainen
harrastajakirjoittaja, kampaaja Merja Suikki.
·Olen kirjoittanut siitä lähtien kun ylipäätään opin kirjoittamaan. Oman
kirjan julkaiseminen on haave, jonka toteutumiseen haen täältä eväitä,
Suikki kertoi.
Kuvateksti
Merja Suikki haki lisäoppia kirjoittamiseensa Paltan koulutustilaisuudesta.
PEKKA HÖLKKI