ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Ruohosaaren asuinkäytöstä tehtävät selvitykset
etenevät rivakasti. Kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki uskoo, että
osayleiskaavaluonnos ennakkokuulemista varten valmistuu jo tänä keväänä.
Voisalmen ja Skinnarilan välissä Läntisellä Pien-Saimaalla sijaitsevaan
saareen kaavaillaan omakoti- ja rivitaloja.
Yksi kynnyskysymys kaavoittamiseen on sillan kustannukset. Siltaa
sovitellaan kapeimmalle kohdalle Skinnarilasta Ruohosaareen. Jouhki toteaa,
että mitä kauniimpi silta, sitä kalliimpi se on.
Ruohosaaren kaavoittaminen herättää varmasti tunteita puolesta ja vastaan.
Kaupunginvaltuusto on antanut tehtäväksi selvittää saaren asuinkäytön.
Vetovoimaisilla tonteilla voisi houkutella hyviä veronmaksajia.
Etelä-Karjalan maankäyttöstrategiassa Ruohosaari rakentuisi Ruoholammen
jälkeen kovan kysynnän asuinalueena.
·Rakennetun kaupungin alueelta ei enää löydy sopivia rantakaistaleita
rakentamiseen.
OSAYLEISKAAVAN ennakkokuulemisessa asianosaiset voivat ottaa kantaa
kaavaluonnokseen. Asemakaavaa laaditaan jo samalla. Asemakaava määrittelee
tarkkaan tontit rakennusoikeuksineen.
Saaren länsiosa soveltuu hyvin rakentamiseen. Nyt virkistysalueena oleva
itäosa jäisi edelleen virkistysalueeksi.
Jouhkin mielestä perusidea Ruohosaaren rakentamisesta on oikea.
·Jos johonkin saareen yleensä lähdetään, niin Ruohosaari on järkevin
ensimmäisenä kohteena. Kaupunkirakenteeseen se istuu oikein hyvin. Saari on
lähellä yliopistoa ja se on toisaalta riittävän suuri alue; viheralueitakin
jää.
GEODEETTI JUSSI SALO eikä Jouhki lähde vielä arvioimaan, kuinka paljon noin
47 hehtaarin alueelle tulee tontteja. Joskus on puhuttu 500 asukkaasta ja
150 tontista.
Kaupunki omistaa maata länsipäästä ja länsiosan keskeltä. Salo käy
neuvotteluja maanomistajien kanssa. Yksityiset omistavat isompia alueita,
minkä lisäksi on toistakymmentä kesämökkiä. Seurakunta omistaa
virkistysalueeksi jäävän itäosan.
·Teemme omistajien kanssa joko maakauppoja tai maankäyttösopimuksia
tapauskohtaisesti, kunhan nyt nämä selvittelyt etenevät.
Mökkitontit voisi muuttaa omakotitonteiksi.
·Ei toki tehtäisi 3 000-4 000 neliön tontteja, vaan pienempiä.
MAANOMISTAJIEN on Salon mukaan helpompi ottaa kantaa rakentamiseen sen
jälkeen, kun kaavaluonnos valmistuu.
·Kun saareen tulee kulkuyhteys ja kunnallistekniikka, kesämökkitonttien
arvot nousevat. Ympärivuotinen asutus lisää turvallisuutta. Virkistysalue
olisi entistä paremmin kaupunkilaisten käytettävissä, kun sinne pääsisi
siltaa pitkin.
Ruohosaaren länsiosa on nykyisessä kaavassa maatalousaluetta.