URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN lähes kaikesta ammatillisesta koulutuksesta vastaava
koulutuskuntayhtymä täyttää kymmenen vuotta. Henkilöstö on kutsuttu
maanantai-illaksi juhlaan Lappeenrannan kaupungintalolle.
Maakunnassa oli kymmenen vuotta noin 15 erillistä ammattioppilaitosta.
Nykyisin ne kaikki ovat saman katon alla.
Maakunnallinen koulutuskuntayhtymä on pitkälle johtaja Seppo Saarisen käsialaa.
·Enemmän tai vähemmän olen työtä vetänyt. Ammatillinen koulutus on
Etelä-Karjalassa niin kasassa kuin se yleensä voi olla, hän toteaa.
Jaakkiman kristillinen kansanopisto ja Joutsenon opisto ovat kuntayhtymän
ainoat ulkopuoliset oppilaitokset, jotka antavat tutkintoon johtavaa
koulutusta. Toisen asteen koulutusta ovat myös Etelä-Karjalan lukiot.
Seppo Saarinen ei kuitenkaan ole yhdistämässä niitä koulutuskuntayhtymään.
Vanhat kansanopistot eivät ole menneet mukaan kunnallisiin organisaatioihin.
KOULUTUKSEN yhdistämisessä Etelä-Karjala on koko maassa edelläkävijä.
·En ainakaan muista, että missään muualla olisi kaikki toisen asteen
koulutus, ammattikorkeakoulu ja aikuiskoulutus annettu saman ylläpitäjän
hoteisiin.
Esimerkiksi naapurimaakunnassa Kymenlaaksossa ammattikorkeakoulu toimii
erillään muista. Kouvolan ja Kotkan seuduilla on lisäksi omat
ammattiopistonsa ja aikuiskoulutuskeskuksensa.
·Ei tämä Etelä-Karjalan malli ole yleinen ratkaisu maassa, Saarinen toteaa.
KOULUTUSYHTEISTYÖN ja järkiperäistämisen taustalla on ollut pyrkimys
varmistaa eteläkarjalaisen ammattikoulutuksen kilpailukyky.
Seppo Saarinen kuvaa mennyttä kymmentä vuotta maakunnallisen
koulutusyhteistyön synnyttämisen ja kehittämisen ajanjaksoksi.
·Kun saamme tänä vuonna vielä toteutettua Etelä-Karjalan ammattiopiston
uudistuksen, organisaatio ja eri oppilaitosten työnjako on pääpiirteissään
valmiina.
Ammattiopiston kymmenen erillistä ammattikoulua yhdistetään tänä vuonna
neljäksi tulosyksiköksi, joita ovat tekniikan koulu, palvelualojen koulu,
sosiaali- ja terveysalan koulu sekä rehtorin toimisto.
Ammattiopiston rehtori Riitta Laakko toivoo, että eteläkarjalaiset nuoret
mieltäisivät ammattiopiston kouluksi, johon oman maakunnan nuorten
ammatillinen opetus on keskittynyt.
IHAN TURHAA ei koulutuskuntayhtymän toiminta ole Etelä-Karjalassa
työllistäjänä ja rahan pyörittäjänä.
Seppo Saarinen sanoo, että useimmiten puhutaan vain siitä, mitä koulutus
maksaa, mutta ei muisteta sen työllistävää vaikutusta.
Hän on laskenut, että koulutuskuntayhtymä maksaa vuodessa 850
työntekijälleen palkkoja 26 miljoonaa euroa, joista kertyy kunnallisveroja
neljä miljoonaa. Opiskelijat käyttävät vuosittain noin 30 miljoonaa euroa.
Yhden opiskelijan vuosimenot ovat 7 000 euroa.
Jos Lappeenrannassa lasketaan mukaan teknillinen yliopisto ja maasotakoulu,
summat ovat vähintään kaksinkertaiset.
Koulutuskuntayhtymä 10 vuotta
Lappeenrannan ja Imatran kaupungit perustivat Etelä-Karjalan
koulutuskuntayhtymän vuonna 1995, kun ammattikorkeakoulu vakinaistettiin ja
se tarvitsi ylläpitäjän. Yhtymävaltuusto järjestäytyi 7.3.
Ammattiopisto perustettiin vuonna 1996 liittämällä alkuun kuusi silloista
oppilaitosta.Vuotta myöhemmin siihen liitettiin kolme opistotason koulua.
Koulutuskuntayhtymän viimeisin fuusio tehtiin vuonna 2002, jolloin
jäseniksi tulivat muut Etelä-Karjalan kunnat Suomenniemeä ja Uukuniemeä
lukuun ottamatta. Lisäksi Lappeenrannan ja Imatran aikuiskoulutuskeskukset
yhdistyivät Etelä-Karjalan aikuisopistoksi.
Kuntayhtymän tulosalueita ovat nykyisin ammattikorkeakoulu, ammattiopisto,
aikuisopisto ja palvelukeskus. Kuntayhtymän budjetti on 59,5 miljoonaa
euroa. Konserniin kuuluu myös Tietomaakunta eKarjala Oy.
Henkilökunta ja oppilasmäärä ovat tuplaantuneet kymmenen vuoden aikana.
Tällä hetkellä opiskelijoita on yli 6 000 ja henkilökuntaa 850 ihmistä.
Kuvateksti
Koulutuskuntayhtymän kiinteistöjä Lappeenrannassa Pohjolan- ja
Armilankatujen välissä. Keskellä ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö.
Oikealla ylhäällä toimivat ammattiopiston kauppakoulu, ammattikorkeakoulun
liiketalous ja Lappeenrannan ammattikoulu.
ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ