Konserttisaliin sopii puhetta, auditorio ei ole konserttisali

Lappeenrannan kaupunginorkesterin toiveena on musiikin ehdolla toimiva sali, nimitetään sitä miksi vaan. Konserttiyhdistyksen johtajan mielestä konsertissa käynti on mitä parhainta vanhusten huoltoa.

ANTTI MUNNUKKA

APPASSIONATO on musiikkitermi ja italiaa. Näin merkitty kohta

musiikkikappaleessa kertoo esittäjälle, että nyt on paneuduttava asiaan

intohimoisesti.

Lappeenrannassa on viime aikoina paneuduttu aika intohimoisesti

linja-autoaseman monttuun mahdollisesti tulevan monitoimi-konserttisalin

suunnitteluun.

Jo unohdetun maakuntatalon 300 hengen auditoriosta on 400 hengen

konserttisalin kautta päädytty jopa 800 hengen monitoimisaliin, jossa

kaikki voisivat tehdä vaikka mitä.

Nyt kaupunginhallituksessa on Arkkitehtuuritoimisto Sopanen–Svärdin laatima

suunnitelma, joka tarjoaa noin 400 hengen salin neljän miljoonan euron

hinnalla. Eilisiltana suunnitelmaan tutustui kaupunginvaltuusto.

ANDANTE on musiikkitermi, tietysti italiaa ja tarkoittaa, että on aika

edetä tyynesti.

Lappeenrannasta Kansallisoopperaan ainakin vuodeksi, kenties lopullisesti

lähtevä kaupunginorkesterin intendentti Tuulikki Närhinsalo esittää

mielipiteensä nyt harkitusti ja tyynesti.

Intohimoinenkin hän tämän asian kanssa on ja on ollut.

Hän on miettinyt asiaa kauan sekä orkesterin että paljon laajemmin, koko

Lappeenrannan imagon kannalta. Närhinsalo on ollut rakentamassa

Lappeenrannasta Laulun pääkaupunkia yksinlaulukilpailujen

toiminnanjohtajana sekä orkesterin intendenttinä.

Tämä laulun pääkaupunki ansaitsee Närhinsalon mielestä musiikin ehdoilla

toimivan salin. Lappeenranta-saliakin silti tarvitaan.

– Noin 20 peruskonserttiaan orkesteri voisi pitää uudessa salissa,

megakonsertit ja laulukilpailut edelleen Lappeenranta-salissa, hän miettii.

NÄRHINSALON mielestä liian suuri sali ja liian pieni orkesteri on pitemmän

päälle mahdoton yhtälö. Hän muistuttaa, että kaupunginorkesteri

on kapellimestarinsa Jan Söderblomin johdolla silti saavuttanut

valtakunnallista arvostusta.

– Kaikki päättävätkään tahot eivät ole mieltäneet, mikä meidän orkesterimme

asema nykyään on, mikä merkitys orkesterilla on positiivisen imagon

luonnissa koko kaupungille, sanoo Närhinsalo.

– Hyvin suunniteltu konserttisali taipuu aina myös puheelle. Ei se estä

järjestämästä siellä muunlaisiakaan tilaisuuksia. Monet muutkin tahot

kaipaavat salia, jonka koko olisi Helkiö-salin ja Lappeenranta-salin

välillä, uskoo Närhinsalo.

BRAVISSIMO on enemmän kuin bravo, jota etelämaalaiset huutavat katsomoissa

silloin, kun esitys heitä miellyttää oikein kovasti.

Bravissimo on myös Lappeenrannan kaupunginorkesterin tueksi syntynyt

orkesteriyhdistys. Sillä on 200 jäsentä ja sitä johtaa klassisen musiikin

harrastaja Rauni Mali.

– Luulen, että yleisö ei oikein tiedä mistä puhutaan, kun puhutaan uudesta

salista. Uuden konserttisalin kaikkein tärkein asia on, että se olisi

konserttisali, Mali kiteyttää bravissimolaisten ajatukset.

– Kyllä minua häiritsee kun kuulee hyvin soitettua hyvää musiikkia, joka

kuitenkin jää kuin pulloon. Tulee tunne kuin olisi astmaattinen eikä saisi

kunnolla vedetyksi henkeä, luonnehtii Mali.

– Pelkään tätä suomalaista ilmiöitä, että rakennetaan rakennuksia ja

tiloja, joilta sitten puuttuu sisältö.

MALI on harmissaan, kun häntä muistuttaa vastakohta-ajattelusta.

– Kuinka käy vaikka vanhustenhoidon, jos muutamalle harvalle klassisen

musiikin soittajalle ja kuuntelijalle varta vasten tehtäisiin sali?

– Eihän se niin mene, eivät vanhukset tällaisen salin takia jää hoitamatta.

Yhtä hyvin voisin sanoa vaikka kuinka monta muuta asiaa, mistä voisi

säästää, sanoo Mali.

– Sitä paitsi, juuri konserteissa on runsaasti vanhoja ihmisiä. Mistäpä

heitä löytyy jos ei konserteista. Itse asiassa konsertit ovat vanhusten

hoitoa parhaimmillaan, innostuu Mali.

VAIHTOEHDONKIN Mali silti esittää. Jos on Lappeenrannan kaupunginorkesteri

nykyisellä 22 hengen miehityksellään pieni Lappeenranta-salissa, on se aika

pieni myös mahdollisessa uudessa 400-paikkaisessa salissa.

– Jos jostain saadaan iso potti rahaa, ja vaihtoehtona olisi joko uusi

konserttisali tai kymmenen uutta vakanssia orkesterille, niin taitaisin

valita jälkimmäisen.

Saleja

Espoon Leppävaaran Sello-sali, 397 paikkaa.

Kotkan konserttitalo, 450 paikkaa.

Kouvolan kaupungintalon juhlasali, 378 paikkaa.

Joensuun yliopiston Carelia-sali, 599 paikkaa.

Jyväskylän teatteritalo, 551 paikkaa .

Lappeenranta-sali, 731 paikkaa.

Lappeenrannan musiikkiopiston Helkiö-sali, 185 paikkaa.

Imatra kulttuuritalon Karelia-sali, 536 paikkaa.

Kirjoittaja:
Antti Munnukka