Korkotason nousu on Imatran yritystilayhtiön pahin painajainen

Imatralla on totuttu rakentamaan yritystiloja velaksi. Pitkän linjan tavoitteena on vähentää kaupungin omistuksessa olevaa kiinteistömassaa, mutta ostajien löytyminen voi olla työlästä.

TENHO TIILIKAINEN

IMATRA. Imatran yritystilayhtiön tappiollinen tilinpäätös ei pelota Imatran

kaupungin lakimiestä Onni Hietalahtea. Imatran Seudun Yritystilat Oy teki

viime vuonna tappiota runsaat 202 000 euroa. Yritystilakonsernin

liikevaihto oli runsaat 1,8 miljoonaa euroa.

Yritystilayhtiöön kuuluvat muun muassa Imatrankoskelle rakennetut

tietotalot, entinen Soneran kiinteistö Kanavakadulla, Imatrankosken uusi

liikekeskusta sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiöltä siirtyneet kolme kiinteistöä.

Ongelmia on tuottanut erityisesti Imatran Seudun Tietotalo (Sonera-talo),

jonka tiloja ei ole saatu vuokratuksi toivotulla tavalla. Valtaosa

yritystilayhtiön tappiosta tuleekin Tietotalosta.

Onni Hietalahti uskoo, että yritystilayhtiö pystyy muutaman vuoden kuluessa

nollatulokseen. Tämä vaatii kuitenkin kahta asiaa. Tilojen vielä parempaa

käyttöastetta ja korkotason pysymistä vakaana. Imatran suuret investoinnit

tehtiin velaksi.

– Kaikkien yritystilalainojen korkokeskiarvo on 3,5–3,7 prosenttia. Osa

lainoista on kiinteäkorkoisia ja suhteellisen pitkään laina-aikaan

sidottuja, osa on muuttuvakorkoisia. Korkotason huomattava nousu rasittaisi

tietysti yhtiötä muuttuvakorkoisten lainojen osalta, Hietalahti sanoo.

Imatran kaupunki omistaa suoraan lisäksi muun muassa Iskote-talon ja

Mansikkalan yritystalon. Näiden siirtymistä yritystilayhtiön alle on

keskusteltu, mutta päätökset puuttuvat.

– Asiaan ei ole ehditty kunnolla paneutua, koska Imatrankosken

liikekeskustan rakentaminen on ollut nyt ykkösasia.

KIINTEISTÖMASSAN hankinta ja yritystilojen vuokraus ei voi Hietalahden

mielestä olla kaupunkikonsernin perusbisnestä.

– Pitkän linjan tähtäyksemme on vähentää kaupungin omistuksessa olevien

kiinteistöjen neliömäärää. Vähennys koskee myös yritystiloja.

Senkin Hietalahti myöntää, että tällainen ajatus on helpompi sanoa kuin

toteuttaa.

– Näin se on muuallakin Kehä III:n ulkopuolella.

Yritystilayhtiön tulee Hietalahden mielestä päästä vähintään nollatulokseen.

– Tavoitteena pitää olla markkinaehtoisuus, yritysten subventointia ei saa

tapahtua vuokrien muodossa. Tähtäämme läpinäkyvyyteen, jossa yrityksille

mahdollisesti annettava tuki tulee muuta kautta kuin vuokrasubventiona.

Hietalahti kaipaa napakkaa yritystilaohjelmaa, varsinkin jos ja kun

Mansikkalan yritystalo sekä Iskote-talo siirtyvät yritystilayhtiölle.

Epäkäytännöllisistä sirpaletiloista on päästävä pikaisesti eroon.

– Joka kerta kun tällaisille tilalle löytyy ostaja, on myös toimittava.

Hinnat eivät saata olla päätä huimaavia, mutta eivät sitä ole kiinteistötkään.

Hietalahti sanoo, ettei tietotekniikka-alan syöksykierrettä voinut

Tietotaloa rakennettaessa ennakoida.

– Sonera-Tietotalona se lähti aikanaan liikkeelle. Tämä taas kertoo syyn

siihenkin, miksi talo on nyt kaksikymmentäprosenttisesti tyhjillään. Sonera

lupasi ottaa talosta vuokralle puolet, mutta tilantarve kutistui

neljännekseen talosta.

Yritystiloissa voi Hietalahden mielestä toimia muukin kuin yritys. Hänen

mielestään ei voi olla niin, että kaupunki maksaa omista toiminnoistaan

vuokraa ulkopuolisille ja samalla omassa hallinnassa olevia tiloja on

jatkuvasti tyhjillään.

– Yritystilojen kohdalla ensisijainen tavoite on vuokrata tilat

yrityksille, mutta ei voida myöskään ylenkatsoa omaa toimintaamme, jos

yritystarjokkaita ei ole.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen