ETTI KANTOLA
LAPPEENRANTA. Yliopistojen palkkaus muuttuu vuodenvaihteessa ja puhuttaa
ympäri maata. Helsingissä kiista on johtanut tehtävistä eroamiseen ja lakon
väläyttelyyn.
Meillä on selvästi rauhallisempaa, sanoo Lappeenrannan teknillisen
yliopiston hallintojohtaja Arto Oikkonen.
Oikkonen kuuluu valtakunnalliseen ryhmään, joka neuvottelee muutoksesta
opetusministeriön kanssa. Hän uskoo Lappeenrannan maltillisuuden johtuvan
yliopiston aloista. Tekniikan ja kauppatieteiden väki ei kuulu jyrkimpiin
vastustajiin.
Enemmän siellä on humanisteja ja valtiotieteilijöitä.
Kapinahengen puuttumisen vahvistaa professori Jarmo Partanen,
Professoriliiton LTY:n alaosaston puheenjohtaja.
Tunnelma on sellainen, että katsotaan, mitä on tulossa. Suuria
tunteenpurkauksia ei ole ollut, vaikka tämä on yleinen aihe kahvipöydissä.
Partanen kannustaa osallistumaan vastustamisen sijaan.
Muutoksen tarkoitus on kehittää, vaikka mörköjäkin on nähty.
Osallistumalla uudistuksesta saadaan mahdollisimman hyvä.
Kukaan ei tiedä vielä, mitä omalle tilipussille tapahtuu. Eurot otetaan
keskusteluun syksyyn mennessä.
OSA UUDISTUKSISTA on entuudestaan tuttuja Lappeenrannassa. Esimerkiksi
tutkijakoulutettavat ovat jo saaneet lisää palkkaa opintoviikkojen ja
kansainvälisten julkaisujen perusteella.
Tässä on jopa pelkoa, että mennään takapakkia, Partanen sanoo.
Professori luonnehtii arvioitaan tulevien kannustimien suuruudesta arvauksiksi.
Jos niitä vertaa nimikkeeseen sidottuun palkkaan, nuoren tutkijan ansio
voi nousta kymmeniä prosentteja 34 vuoden siirtymäajalla.
Aiemmin tulotaso on kehittynyt ikälisillä, mutta pian kaikki lisät lakkaavat.
Kenenkään palkka ei laske. Jos henkilö jatkaa samassa työssä, hän saa
jatkossa vähintään entisen palkan, Arto Oikkonen vakuuttaa.
Palkkaerojen kasvattaminen ennakoi yliopistoja uhkaavaa työvoimapulaa.
Uudistus on ennen kaikkea nopeampi kehittymismahdollisuus nuorille
ihmisille. Se lisää valtion kilpailukykyä palkanmaksajana.
PALKKAUUDISTUSTA on kritisoitu monessa yliopistossa siitä, että
opetusministeriö ajaa sitä läpi yksipuolisesti ja kireällä aikataululla.
Lappeenrannassa vastustetaan tiukkaa ohjeistusta.
Toivomme kaikkein vähiten, että ministeriöstä tulee hyvin
yksityiskohtaiset kriteerit tuloksellisuuden arviointiin. Nyt näyttää, että
voimme saada paljonkin vaikutusvaltaa, kun olemme aktiivisia, Partanen sanoo.
Yliopiston henkilökunta on käynyt kehityskeskusteluja helmimaaliskuussa,
ja esimiehet ovat arvioineet jokaisen työn vaativuuden.
Tämä kierros ei vaikuta palkkaan, vaan on harjoitus, josta otetaan oppia.
Toinen kierros käydään joulutammikuussa kovilla panoksilla. Se näkyy
tilinauhassa.
Partanen arvioi kokemuksiaan kehityskeskusteluista enemmän myönteisiksi
kuin kielteisiksi.
KEVÄÄLLÄ yliopistot viilaavat sääntöjä samaan muottiin niin Lappeenrannassa
kuin koko valtakunnassa. Samalla työlle etsitään oikeaa hintaa. Koko maassa
uudistus koskee 30 000 työntekijää, Lappeenrannassa 900:a.
Partanen sanoo, että on hyvin tärkeää saada pelisäännöistä läpinäkyvät.
Tutkijakoulutettavan pitää tietää, että jos teet tämän, saat tämän. Ei
niin, että tehdään vuosi töitä ja sitten arvaillaan, mitä tulee. Palkkaus
ei saa olla kiinni pärstäkertoimesta.
Partanen sanoo, että esimiehen oma arvio työntekijästä on painoarvoltaan pieni.
Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia, jos se onnistuu. Mutta on iso haaste
saada siitä todella kannustava.
Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä
Kaikki yliopistot siirtyvät kannustavaan palkkaukseen. Mitä vaativampi työ
on ja mitä paremmin työntekijä onnistuu, sitä suuremman palkan hän saa.
Aluksi esimies arvioi työntekijän tehtävien vaativuuden
kehityskeskustelussa. Tehtävien tasoa ja suoriutumista tarkastellaan kerran
vuodessa.
Yliopistojen henkilökunta on kritisoinut uudistusta muun muassa
kiireellisestä aikataulusta, valtion sanelupolitiikasta sekä
kannustepalkkauksen sopimattomuudesta tieteen tekoon.
Uudistus on osa valtion koko palkkapolitiikan muuttamista
kannustepohjaiseksi. Muutos tulee voimaan vuodenvaihteen tienoolla.
Kuvateksti
Yliopiston uudet palkkaportaat vievät eri suuntiin. Ylös haluavien nuorten
ei tarvitse polkea paikallaan. Alamäkeä ei ole luvassa kenellekään, mutta
ylöspäin pääsee jyrkästi tai loivasti.
PEKKA HÖLKKI