Lauritsalalaiset skinit ovat pahoinpidelleet myös jengeihin kuulumattomia tummaihoisia lappeenrantalaisia. Poliisille ei ole tehty rikosilmoituksia rasismin perusteella.

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosassa sammonlahtelaiset ja lauritsalalaiset nuoris

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosassa sammonlahtelaiset ja lauritsalalaiset nuorisojoukot ottavat yhteen keskenään. Tappeluissa on käytetty myös kättä pidempiä aseita, muun muassa pesäpallomailoja.

Lauritsalassa tappeluihin on osallistunut erityisesti niin sanottuja skinheadeja, jotka luonnehtivat itseään kansallissosialisteiksi.

Lauritsalan skinheadeista suuri osa on 14­-16-vuotiaita.

Tappelut eivät ole yksin lauritsalalaisten aiheuttamia. Etelä-Saimaan tietojen mukaan tappeluihin osallistuvat sammonlahtelaiset osaltaan provosoivat lauritsalalaisia.

Lauritsalassa tappelut eivät ole rajoittuneet vain sammonlahtelaisten ja lauritsalalaisten välisiksi. Lauritsalassa skinit ovat pahoinpidelleet myös tummaihoisia ja uhkailleet heitä. Näistä tapahtumista ei ole tehty koston pelossa rikosilmoitusta.

MAAHANMUUTTAJIEN parissa työskentelevän Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimen sosiaaliohjaajan Merja Heino-Kukkuraisen mukaan hänen työssään ei kukaan asiakkaista ole erityisesti ottanut esille rasismia ja siihen liittyvää väkivaltaa.

­·En epäile, etteikö olisi piilosyrjintää. Siinä annetaan ymmärtää, ettei kuulu porukkaan.

Heino-Kukkuraisen mukaan hänen näkökulmansa on muotoutunut työn kautta, jossa hän on tekemisissä maahanmuuttajien kanssa heidän Suomen alkutaipaleellaan.

LAPPEENRANNAN kihlakunnan poliisin, rikoskomisario Antti Vilkon mukaan Lappeenranta on selviytynyt ilman suurempaa rasismia ehkä sen takia, että ihonväriltään toisenlaisia ihmisiä on Lappeenrannassa vähän.

­·Suurin osa ulkomaalaisista tulee Venäjältä ja vastaavista maista, eivätkä he erotu ulkoisesti meistä suomalaisista. Kyse ei kuitenkaan ole syrjinnästä.

Vilkon mukaan kärhämiä Lappeenrannassa kyllä on. Silloin on kyse erilaisten kulttuurien kohtaamisesta.

­·Esimerkiksi venäläiset nuoret kokoontuvat keskenään samalla tavalla kuin suomalaisetkin nuoret.

LAURITSALAN SEURAKUNNAN nuoriso-ohjaaja Petri Kärkkäinen sanoo, että Hovinpellolla asuu nuoria 14-­16-vuotiaita poikia, jotka nahistelevat viikonloppuisin.

­·Sammonlahdesta tulee bussilla nuoria tappelemaan lauritsalalaisten kanssa.

Kärkkäinen myöntää, että Lauritsalassa on nuorisojoukko, jota ulkomuodon perusteella voidaan pitää niin sanottuina skinheadeina. Nuoret ovat ajelleet päänsä ja pukeutuvat perinteisesti skinien tapaan maastohousuihin ja pilottipuseroihin.

Vaatteisiin on kiinnitetty Suomen lipun ja leijonien kuvia.

­·Ilmiö on uusi. Se on mielestäni noussut vasta kolmen-­neljän viimeisimmän kuukauden aikana.

IHONVÄRILTÄÄN suomalaisista poikkeavaa, Lappeenrannassa asuvaa nuorehkoa miestä Jossea (nimi muutettu) on uhattu väkivallalla hänen vieraillessaan Lauritsalassa. Hän sanoo myös tietävänsä, että ihonväriltään poikkeavia on pahoinpidelty.

Josse ymmärtää, jos pahoinpitelystä ei tehdä rikosilmoituksia.

­·Lappeenranta on pieni kaupunki. Tuntuu siltä, ettei kukaan uskalla ilmoittaa pahoinpitelystä, hän toteaa.

Jossen mukaan Lappeenranta on viime aikoihin asti ollut rauhallinen kaupunki, jossa ihonväriltään erilaiset ovat olleet hyväksyttyjä samalla tavalla kuin suomalaisetkin.

­·Ennen täällä tuli toimeen kaikkien kanssa.

Josse ihmettelee, mistä ulkomaalaisiin kohdistuva viha on peräisin.

­·Tuskin se kodeista on.

Josse sanoo yrittävänsä elää normaalia elämää. Hän ei myöskään aio rajoittaa liikkumistaan kaupungissa.

Skinhead

Ensimmäiset ryhmät syntyivät 1964 Englannin suurkaupungeissa yhteiskunnan voimakkaan rakennemuutoksen yhteydessä, joka iski työväestöön.

Aluksi monikultturisten skini-ryhmien teemoina olivat työ, kapakka, väkivalta, seksi, jalkapallo, juhliminen ja musiikki.

Ulkoiset merkit olivat lyhyt tukka tai kalju, kauhtuneet farmarit ja pilottitakki.

Rasismin lisääntyessä Englannissa, rasismi lisääntyi ja erilaisuuden sietäminen vähentyi skinien joukossa.

1970-luvun lopulla skini-ryhmiä syntyi Pohjoismaihin, Saksaan, Ranskaan ja Espanjaan.

1980-luvulla skinit yhdistettiin yhä useammin rasistiseen ulkomaalaisväkivaltaan.

Suomalaisten skini-ryhmien ideologiaan kuuluu avoin suvaitsemattomuus, poliittinen rasismi ja näkemys ongelmien ratkaisemisesta väkivaltaisesti.

Kuvateksti

Lauritsalassa osa skineistä kohdistaa vihansa tummaihoisiin. Väkivalta ei jää vain nuorisojoukkojen väliseksi tappeluksi vaan on kohdistunut myös muihin tummaihoisiin lappeenrantalaisiin.

ES-ARKISTO/LEHTIKUVA

Kirjoittaja:
2005-03-21