ANNE NIEMI
LAPPEENRANTA. Kunnallisilla päättäjillä on Lappeenrannassa
sosiaalipoliittisen arvokeskustelun paikka. Tätä taustaa vasten on
kaupunginjohtaja Seppo Miettisen aloitteesta tilattu yliopistollinen
selvitys kaupungin hyvinvoinnin tilasta.
Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen
professori Raija Väisänen esitteli tutkimuksen tuloksia eilen
Lappeenrannassa. Väisänen mukaan Lappeenrannassa on hyvä keskusteluilmapiiri.
Sosiaalipuolella on tehty asioita paljon aikaisemmin kuin muissa
samankokoisissa vertailukaupungeissa. Olette näissä asioissa noin kaksi
vuotta muuta maata edellä, Väisänen totesi.
SUUNTA PUNTARISSA -selvitys on laadittu monimuotoisen aineiston pohjalta.
Stakesin ja Tilastokeskuksen selvitysten lisäksi tietoa on hankittu Kuopion
yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden haastatteluin sekä hyödyntämällä
esimerkiksi viime syksynä valmistunutta Etelä-Karjalan hyvinvointiselvitystä.
Väestöllinen kehitys ei mairittele Etelä-Karjalan maakuntaa.
Muuttovoittoinen Lappeenrantakaan ei selviä kättentaputuksilla, villin
miehen kaupungissakaan, sillä kuolleisuus ylitti syntyvyysluvut
dramaattisesti 1998.
Vasta 2000-luvulla on syntyvyysluvuissa päästy hiukan plussanpuolelle.
Tosin synnytysikäisten naisten määrän ennustetaan kuitenkin tulevaisuudessa
vähenevän, kertoi tutkimusta vetänyt professori Väisänen.
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA Kari Korhonen painottaa, että Lappeenrannan
asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat kunnan palvelurakenteen lisäksi koko
ympäröivä yhteiskunta.
Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ehkä noin 1520
prosenttia voidaan hoitaa yksistään sosiaali- ja terveystoimen puolella.
Yhteiskunnassa tarvitaan kaikkien osallisuutta hyvinvoinnin edistämiseksi.
Nyt valmistunut selvitys näyttää suuntaa, mihin Lappeenrannassa ollaan menossa.
Tietyin määrävälein pitää katsoa, pitävätkö vanhat olettamukset
paikkansa. Huhtikuun valtuustoseminaariin poimitaan selvityksen ydinsisältö
poliittisten päättäjien purtavaksi, tarkensi Korhonen.
Nyt ovat tarkentumassa ne pisteet, joihin yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa voidaan tarttua.
Esimerkiksi lapsiperheiden viihtyvyys on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä
asumispoliittinen kysymys.
Selvitystä pitää lukea kriittisesti tietynlaisena suunnan osoittajana, ei
varsinaisena suunnan näyttäjänä, Väisänen evästi päättäjiä.
NUORISOTYÖTTÖMYYS tulee olemaan yhä kasvava ongelma Lappeenrannassa.
Työttömien nuorien osuus on 23 prosenttia, kun koko maassa vertailuluku on 14.
Muutto Etelä-Suomen kasvukeskuksiin jatkuu, jos ammattiin valmistuneille ei
ole Lappeenrannassa töitä.
Suuremmat ongelmat ovat silti niiden nuorten joukossa, joilla on huono
opiskelumotivaatio ja jotka ovat jäämässä vaille ammatillista koulutusta.
Väisäsen oppilaan, sosiaalityön opiskelijan Susa Variksen mukaan
selvityksen haastattelutiedot osoittivat sen, että nuorikin väki haluaa
asua Lappeenrannassa, jos vain töitä löytyy.
Rajakaupungilla on useita selkeitä etuja muihin samankokoisiin kaupunkeihin
verrattuna.
Myös maahanmuuttajien määrä on lisääntymässä, korkeakoulutettujen
maahanmuuttajien sopeutumisesta gradua suunnitteleva Varis totesi.
LASTENsuojelun tarve Lappeenrannassa on selvästi muuta maata suurempi.
Tähän ongelmavyyhteen kietoutuvat aikuisväestön päihdeongelmat ja
työttömyys, myös perheiden yksinhuoltajuus ja mielenterveysongelmat.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on ikäryhmästään lähes
viidennes, kun vastaava luku koko maassa on 13 prosenttia.
Yllättäen tutkija toteaa, että tilastotieto ei merkitse välttämättä huonoa.
Se voi olla sitäkin, että Lappeenrannassa asioihin uskalletaan puuttua
ajoissa, korosti Väisänen huostaanoton kääntöpuolta.
Etelä-Karjalan tilannette kuvaa hyvin se, että samanaikaisesti kun lasten
määrä väheni maakunnassa voimakkaimmin kuin koko läänissä, sijoitettujen
lasten määrä kasvoi jopa 30 prosentilla.
Kuvateksti
Lappeenrannan sijainti rajan läheisyydessä on professori Raija Väisäsen
mukaan hyvinvointia edistävä asia, ei uhka. Samaa sanoivat pöydän toisella
puolella sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Korhonen ja sosiaalityön
opiskelija Susa Varis.
MIKA STRANDÉN