ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANNAN talouden pohjakosketus jatkui nyt toista vuotta. Viime vuoden
tilinpäätöksen mukaan tulos on raskaasti tappiollinen.
Alijäämää oli nyt 9,7 miljoonaa euroa kun sitä edellisenä vuonna oli 9,3
miljoonaa.
Tulot eivät riitä kuin hädintuskin käyttömenoihin. 17 miljoonan euron
investoinneista vain viidennes tehtiin tulorahoituksella. Muu osa kasvatti
jo valmiiksi painavaa velkataakkaa.
Vuosikatetta, jolla pitäisi rahoittaa investoinnit ja hoitaa sekä
lyhentääkin lainaa, kertyi vain 3,8 miljoonaa euroa. Se on 1,8 miljoonaa
euroa budjettiin merkittyä vähemmän.
Vuosikatetta painoi heikko verotulokehitys ja käyttömenojen ylitykset.
Verotulot kasvoivat 0,9 prosenttia, mikä on 2,1 miljoonaa euroa alle
budjetin. Verot ovat junnanneet paikallaan. Vielä vuonna 2002 verotuloja
kertyi 6,5 miljoonaa viime vuotta enemmän.
Valtionosuudet sentään kasvoivat 3,2 miljoonaa euroa odotettua enemmän.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ylitti menonsa 5,8 miljoonalla eurolla.
Erikoissairaanhoidon menot ylittyivät 2,2 miljoonaa euroa, lastenhuollon
menot 1,6 miljoonaa euroa ja vanhustenhuollon 0,9 miljoonaa euroa.
Toimeentulotukimenot jatkoivat taas laskuaan. Ne pienenivät 760 000 euroa
muun muassa toimeentulotuella työllistämisen ansiosta.
Suhteessa suurin ylitys, 0,5 miljoonaa euroa, tuli kulttuuritoimelta.
Teatterin pääsylipputulot jäivät lähes puoleen odotetusta. Sen lisäksi,
ettei Jeesus-musikaali vetänyt yleisöä toivotusti, peruuntui näytöksiä
sairaustapausten takia.
Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen kuitenkin korostaa, että menojen kasvu 3,4
prosentilla on valtakunnallisesti hyvä saavutus: vain Helsinki menee ohi.
Niin kaupungin perusterveydenhuollossa kuin sairaanhoitopiirissäkin
palvelut on tuotettu hyvin tehokkaasti. Ei siellä ole mitään mustaa aukkoa,
johon rahaa humpsahtaa.
Koulutoimi selvisi 470 000 euroa alle budjetin. Resuisilla kirjoilla ja
isoilla opetusryhmillä ei Miettisen mukaan säästöä raavittu kasaan.
Tuo alitus on noin prosenttiyksikkö kokonaismenoista eli aika tarkkaan
lopputulos osuu kohdalleen.
Tekninen toimiala alitti budjettinsa 1,3 miljoonalla eurolla.
LAINAKANTA kasvoi viime vuonna 88,6 miljoonaan euroon edellisvuoden 75,9
miljoonasta. Velka on kasvanut pitkin 2000-lukua ja kasvaa edelleen. Tänä
vuonna velan odotetaan lisääntyvän vielä noin seitsemän miljoonaa euroa.
Kun koko kaupunkikonsernin lainat otetaan huomioon, on velkaa kaikkiaan 252
miljoonaa euroa.
Kaupungilla on lainaa 1 502 euroa asukasta kohti, kaupunkikonsernilla
vastaavasti peräti 4 263 euroa.
Miettinen huomauttaa, että yhtiölainat eivät rasita kaupungin kassaa.
Ennakkotietojen mukaan viime vuosi on Suomen kuntatalouden heikoin.
Yli 140 kuntaa kirjaa negatiivisen vuosikatteen eli päivittäisiä
palvelujakin tuotetaan osittain velaksi.
Lähes kaikki kunnat joutuvat rahoittamaan huomattavan osan
investoinneistaan velalla.
Miettinen esittää kaksi toivetta valtiolle.
Verovähennyksissä ei saisi käydä kuntien kukkarolla eikä lakiteitse enää
asettaa kunnille uusia velvoitteita.
SUURIMPIA INVESTOINTEJA viime vuonna olivat jäähalli (3,8 miljoonaa euroa),
yhdyskuntatekniikan investoinnit (2,3), vesilaitoksen investoinnit (1,8),
Tarulantupa (1,1), Lehmuskodin peruskorjaus (1,1), Kesämäen koulun
resurssikeittiö (1) sekä Lönnrotin koulu (0,8).
Kuvateksti
Ostopalvelut keskussairaalasta sekä lastensuojelulaitoksista ja
perhekodeista kasvattivat budjettia paljon odotettua enemmän. Teatterin
lipputulojen ynnääminen oli kärsimysnäytelmää: tuloja kertyi lähes puoli
miljoonaa euroa toivottua vähemmän.
MIKA STRANDÉN