ETELÄ-KARJALAN kunnat ovat huolissaan terveydenhuollon resurssien
heikkenemisestä. Sairaalapaikkoja on rajoitetusti ja erikoissairaanhoidosta
jatkohoitoon pääsy ontuu.
Myös kustannuksia halutaan hillitä.
Yhtenä ratkaisuna nähdään terveyspiiri. Se yhdistäisi kuntien
terveyskeskuskuntayhtymät, terveyskeskukset ja keskussairaalan
kokonaisuudeksi, joka vastaa alueensa kaikesta terveydenhuollosta.
Etelä-Karjalan maakuntaliiton aloitteesta terveyspiiristä tehdään selvitys.
Eteläkarjalaisilla päättäjillä ei kuitenkaan ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä
hyötyjä terveyspiiri toteutuessaan tuo.
FORSSAN SEUDULLA on terveyspiiriä muistuttava malli, jossa kuntien
perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat Forssan seudun
terveydenhuollon kuntayhtymän. Yhtymäjohtaja Markku Puron mukaan yhtymä
tuottaa noin 80 prosenttia alueensa terveydenhuollosta.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon roolit eivät ole
sekoittuneet, mutta yhteistyö on tiivistynyt vastuualueiden välillä.
Esimerkiksi aluesairaalassa on kaksi osastoa, joista toista johtaa
erikoislääkäri, toista yleislääkäri.
Potilaista on yksi sähköinen sairauskertomus. Sähköisiä ovat myös
lähetteet, palautteet ja konsultaatiot.
Yhtymän sisällä potilaan hoitotaso voidaan muuttaa erikoissairaanhoidosta
terveyskeskustasoiseksi potilasta siirtämättä. Lasku tulee hoitotasojen mukaan.
Myös kustannussäästöä on syntynyt. Vuonna 2000 terveydenhuollon ja
vanhustenhuollon yleisen kustannusindeksin ollessa 100, Forssassa se oli 95
ja 2003 vain 89.
ETELÄ-KARJALASSA terveyspiirin suurin hyöty voisi olla Etelä-Karjalan
keskussairaalan johtajaylilääkäri Ritva Kauppisen mielestä organisaation
rajojen poistuminen ja hallinnon keveneminen.
Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen ei tunne selvitystyön tarkkoja
tavoitteita. Sairaanhoitopiiri on mukana yhtenä rahoittajana.
Valmista mallia terveyspiireistä ei ole. Kartoituksia on tehty ja tehdään.
Etelä-Karjalan selvityksestä vastaavan Terveystaloustieteen keskuksen
CHESSin dosentin Markku Pekurisen mukaan hoidon ja hoivan kohteina ovat
samat ikäluokat.
Etelä-Karjalassa on eri organisaatioissa paljon terveyden- ja
vanhustenhuollon osaavaa henkilökuntaa. Yhdessä isossa organisaatiossa koko
kapasiteetti olisi kaikkien käytössä.
MAAKUNTA SIVU 5
Kuvateksti
Sairaanhoitaja Piia Laamanen työssään keskussairaalan kirurgisella osastolla.
SEPPO RAUTIOVAARA