Dementikkojen pärjäämiseen on tulossa uusia keinoja

Dementiayhdistys auttaa kotona selviytymistä uusin muodoin. Muistin ylläpito ja kuntoutus eivät vaadi suuria toimia eivätkä kustannuksia.

HEIDI NIINIMÄKI

LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan Dementiayhdistys aloittelee kerho- ja

muistikoulutoimintaa vastauksena omaisten yhteydenottoihin.

– Saamme viikottain kyselyjä, miten läheisen muistihäiriödiagnoosin jälkeen

pitäisi toimia, projektityöntekijä Tanja Parkko sanoo.

Parkon mukaan kunnilla ei liiemmin ole palveluja vastikään diagnoosin

saaneille. Dementiayhdistys aloittaa ensi kuussa Imatralla kerhon lievästi

muistihäiriöisille. Lappeenranta saa omansa elokuussa.

Kerhojen mummo-vaaritoimintaan osallistuvat vierailevat päiväkodeissa ja

kouluissa. Käynnit ovat samalla asennekasvatusta.

DEMENTIAYHDISTYKSEN keskeiset teemat tällä hetkellä ovat kotona pärjääminen

sekä vapaaehtoistyön järjestäminen ja kehittäminen.

Parin viikon kuluttua Lappeenrannassa alkaa ensimmäinen

eläkeläisjärjestöille tarkoitettu muistikoulu. Toimintaa aiotaan laajentaa

syksyllä ainakin Lemille ja Savitaipaleelle.

– Ideana on, että seniorijärjestöt rohkaisevat jäseniään osallistumaan

mahdollisimman pitkään. Valitettavan usein muistihäiriöinen eristäytyy kotiin.

Parkon mielestä eläkeläisjärjestöille sopivat esimerkiksi vierailut

laitoksiin ja hoivakoteihin.

RUOKOLAHTI on ostanut kunnan muistihäiriöisille viikoittaista kuntoutusta

ensi huhtikuuhun saakka. Joutsenossa ja Taipalsaarella on aloitettu 10

kerran jaksot. Taipalsaarella toiminta jatkuu myös syksyllä. Kussakin

ryhmässä on 8 osallistujaa.

– Osalle kävijöistä viikoittainen kuuden tunnin kuntoutusryhmä on ainoa

yhteys toisiin ihmisiin, Parkko luonnehtii.

Ruokolahden päiväkuntoutus maksaa 11 200 euroa, Joutsenon 2 500 euroa, ja

Taipalsaaren 4 500 euroa. Raha-automaattiyhdistys RAY maksaa

kokonaiskustannuksista puolet.

RAY tukee myös Vapaaehtoisesti rikasta elämää eläkkeellä -toimintaan

kuuluvia muistikouluja ja muistihäiriöisten kerhoja.

DEMENTIAYHDISTYS neuvottelee kesällä Etelä-Karjalan kuntien kanssa

laajentaakseen kuntouttavaa päivätoimintaa alueille, joilla sitä ei vielä ole.

– Järjestäminen on kunnista kiinni. Kunnat ovat kyllä tietoisia tarpeesta,

Parkko huomauttaa.

Kuntoutus auttaa Parkon mukaan myös omaishoitajien jaksamista, kun nämä

saavat edes kerran viikossa vapaata hoitotyöstä.

Kunnat ovat kehittäneet päivätoiminnalle myös korvaavia toimintamuotoja.

Esimerkiksi Rautjärvi pitää muistijumppapäiviä.

Dementiayhdistyksen laskelmien mukaan maakunnan yli 65-vuotiaista 23 360,

eli 15 – 30 prosenttia eteläkarjalaisista kärsii jonkinasteisista

muistihäiriöistä.

Kuvateksti

Muistipelit ja sananlaskut virkistävät muistia. Pelaamassa Etelä-Karjalan

Dementiayhdistyksen projektityöntekijä Tanja Parkko, toimistotyöntekijä

Leena Ristola, päivätoiminnan ohjaaja Pia Pärkkä ja hallituksen

puheenjohtaja Nyky Vanhanen.

HEIDI NIINIMÄKI

Kirjoittaja:
Heidi Niinimäki