MATTI RIIHELÄ
ETELÄ-KARJALAN asukkaat voisivat käynnistää kulutusjuhlat. Näin varmasti
kauppiaiden näkökulmasta, mutta yllätys, yllätys, myöskään maakunnallinen
jätehuoltoyhtiö ei panisi pahaksi kulutuksen kiihdyttämistä.
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen toimipaikkaan ei jätekuormia
kulje läheskään siihen tahtiin kuin yhtiön hyvä kannattavuus edellyttäisi.
Toimitusjohtaja Mika Suomalainen myöntää ongelman.
Jätettä saisi tulla meille huomattavasti enemmän kuin nykyisin tulee.
Laskelmat, jonka pohjalta yhtiötä lähdettiin vetämään, ovat
osoittautuneet aivan liian optimistisiksi. Lähtökohtaisesti arvioidut
jätemäärät olivat liian suuret.
Suomalainen ei moiti lähtökohtalaskelmia tehneitä taitamattomiksi.
Toimintaympäristö vain on muuttunut viime vuosina niin voimakkaasti, ja
on syntynyt markkinoita jäteperäisille raaka-aineille. Näin meille tuleva
jätemäärä pienenee koko ajan, ja se on laadullisesti aina vaan huonompaa ja
huonompaa eli sellaista, jota ei voida enää hyödyntää.
KAUHUSKENAARIOKSI Suomalainen nimeää tilanteen, jossa saapuvan jätteen
määrä yhä laskee, ja tämä pakottaa nostamaan vastaanottomaksuja.
Jos mitään korjausliikkeitä ei tehdä ja jätemäärät pienenevät, on selvää,
että korotuspaineita tulee.
Samaan aikaan puhutaan, että pitäisi tehdä kaikki, jotta jätettä syntyisi
mahdollisimman vähän. Tämä on jätehuollossa hieman jakomielitautinen tilanne.
Tulosvastuussa olevana ihmisenä tietenkin mielellään näkisi, että tavaraa
tulisi reilusti.
Nyt kapasiteettia on huomattavasti enemmän kuin tarvitaan. Kun asiaa
katsoo valoisammalta puolelta, se merkitsee sitä, ettei lisäinvestointeja
tarvita kovin nopeasti.
SUOMALAINEN intoutuu jopa kehumaan Etelä-Karjalan jätehuoltoa, kun unohtaa
tulosvastuullisen toimitusjohtajan näkövinkkelin.
Etelä-Karjalassa jätteet lajitellaan ja hyödynnetään valtavan hyvin.
Valtakunnallisesti olemme ihan huippuluokkaa.
Silloin 34 vuotta sitten tiedottaminen onnistui hyvin.
Biojätettä esimerkiksi päätyy erittäin vähän loppusijoituspaikan
penkkaan. Se tulee oikeaan osoitteeseen tunnelikompostointilaitokselle.
Rakennusjätettä ja purkupuuta meille ei tule oikeastaan ollenkaan. Pahvi
ja paperi taitavat mennä lähinnä Hyötypaperille.
JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖASTE on Etelä-Karjalassa yli 60 prosentin lukemissa.
Tavoitteen mukaan sen pitäisi olla 70 prosenttia.
Mika Suomalaisen mielestä viimeisiä prosentteja ei pidä puristaa kasaan
hinnalla millä hyvänsä.
Mielestäni olemme järkevillä ja suhteellisen kustannustehokkailla
keinoilla päässeet tähän asti. Jos tästä ryhdymme hyötykäyttöastetta
nostamaan, hinta saattaa olla huomattavasti korkeampi kuin kuvitellaan. Ja
syntyvä hyöty olisi marginaalinen.
Eräs keino lisätä hyötykäyttöä olisi lisätä jätteiden polttamista, ja
energian tuottamista tätä kautta.
Ensi vuoden alussa voimaan astuva direktiivi kiristää polttolaitoksiin
kohdistuvia vaatimuksia.
Mika Suomalainen ennustaa, että vuodenvaihteen jälkeen jäteperäisten
polttoaineiden käyttö tippuu Suomessa neljännekseen nykyisestä.
Se tarkoittaa sitä, että jonkun verran enemmän polttokelpoista tavaraa
pannaan jatkossa kaatopaikkaan.
Kuvateksti
Kukkuroinmäkeen menevä jätemäärä ei ole kohonnut ennakoituihin lukemiin,
koska jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö ovat selvästi lisääntyneet.
PEKKA HÖLKKI