MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Uusi kaupunkiviiri nousi salkoihin Imatralla perjantaina.
Virallisesti viirin valjasti käyttöön kaupunginhallitus. Hallituksen jäsenet nostivat viirit Neitsytniemen kartanon tankoihin.
Vapun aatonaattona kaupunkiviirit kohosivat myös kaupungin muiden kiinteistöjen salkoihin. Viirit liehuvat läpi kesän.
Talvella kaupunginvaltuustolle ensiesittelyssä olleen Imatra-viirin idean isä on kaupunginjohtaja Tauno Moilanen. Moilasen mukaan looginen lähtökohta oli, että kaupunkiviiri suunniteltiin Imatran vaakunaa ja vaakunavärejä noudattavaksi.
Niinpä värit ovat Imatran ja Etelä-Karjalan punainen, kulta ja hopea, Moilanen selvitti.
Värivalintojen taustalla on pitkä heraldinen historia. Moilanen muistutti, että viirivärit periytyvät jo Karjalan vanhasta maakuntavaakunasta Kustaa Vaasan päiviltä.
MOILANEN korosti, että Imatran kaupunkiviiri ei ole tarkoitettu vain kaupungin yhteisölliseen käyttöön. Viirin voivat halutessaan hankkia kaikki kaupunkilaiset.
Viiristä on teetetty erikokoisia versioita. Esimerkiksi omakotitalon 9-11-metriseen lipputankoon käypä nelimetrinen viiri maksaa 43 euroa.
Aluksi viiriä myy kaupunginkanslia. Tuotetta on varastossa muutamia kymmeniä kappaleita. Jos kysyntää on, tilataan viirejä tarpeen mukaan lisää. Myyntiverkostoa voidaan myös laajentaa ainakin matkailutoimistoon saakka.
Tässä olisi nyt hyvä tuote myös vaikkapa jollekin kolmannen sektorin aktiiviselle kauppiaalle, Moilanen markkinoi.
IMATRAN uutta tunnusmerkkiä käytetään isännänviirin tapaan.
Käyttösäännöt ovat väljät. Liputusaikoja muuten koskevat määräykset eivät sido isännänviirillä liputtamista. Yleisinä virallisina liputuspäivinä on kuitenkin liputettava Suomen lipulla.
Isännänviirin suositeltava pituus on noin puolet lipputangon pituudesta.
TOIMISTOSIHTEERI Saila Savinen Suomalaisuuden Liitosta kertoi, että kunta- ja kaupunkiviirejä ovat viime vuosina perustaneet yhä useammat kunnat.
Menettelytavat viirien käytössä vaihtelevat. Savisen mukaan osa kunnista on päättänyt rajata viirin vain kunnan käyttöön. Imatran omaksumaa laajan jakelun käytäntöä Savinen pitää parempana.
Ei kotikunnan viirin haluavasta kuntalaisesta tunnu oikein mukavalta, jos hänelle ei suostuta viiriä myymään.
Savisen mukaan hyvä heraldinen kulttuuri edellyttää kuntaviiriltä selkeyttä ja helppoa tunnistettavuutta. Yleisin ja paras ratkaisu on ottaa viiriin kunnan vaakunassa olevat tunnukset.
UUSIEN viirien käyttöönottoa eivät Savisen mukaan rajoita Suomessa mitkään säännöt suoranaisesti. Tiettyjä reunaehtoja kuitenkin on.
Esimerkiksi uusien sukuviirien perustajien on pidettävä huoli siitä, että viiri ei loukkaa minkään vanhemman sukuviirin haltijoiden oikeuksia. Sukuviirit ovat yleensä rekisteröityjä tuotteita, Savinen kertoi.
Isännänviirejä ja muita vastaavia erikoisviirejä saa Savisen mukaan pitää salossa läpi vuoden.
Ennen viirejä käytettiin paljon talvisinkin, mutta nykyään vain kesään rajoittuva käyttö on yleistynyt.
Perinteisesti isännänviiriä on pidetty tangossa merkkinä isäntäväen kotosalla olosta. Savinen suosittelee, että liian kirjaimellisesti tässä perinteessä ei kannata pitäytyä.
Kesämökillä viiri saa mieluusti liehua vaikka koko ajan. Varkaille ei kannata tiedottaa, että asukkaat ovat poissa.
Kuvateksti
Imatran kaupunginhallitus purki kaupunkiviirejä paketeista salkoon vetoa varten Neitsytniemen kartanolla. Juhani Kaseva ja Anu Urpalainen hoitivat työstä oman osuutensa.
MATTI VEIJALAINEN