MATTI RIIHELÄ
KIVIJÄRVEN veden laatu ei viime vuosina ole muuttunut huonompaan suuntaan.
Nelivuotinen, monivaiheinen kunnostusurakka on ohi, mutta tehtyjen töiden
vaikutuksia vedenlaatuun on lupa odottaa vasta muutaman vuoden kuluttua.
Veden laatu ei ole mennyt huonompaan eikä parempaan suuntaan. Toivotaan,
että se lähtee parempaan, sanoi projektipäällikön työt päättävä Juha
Tervonen torstaina Lemillä.
Kivijärvi kuntoon -hanke kesti neljä vuotta, keväästä 2001 tämän kuun loppuun.
Vaikka projekti päättyy, se ei tarkoita sitä, että työ Kivijärven hyväksi
loppuu, muistutti Tervonen esitellessään, mitä kaikkea neljän vuoden aikana
on aikaansaatu.
On tehty muun muassa kalkkisuodinsalaojia, laskeutusaltaita,
kalkkikivipatoja, perustettu suojavyöhykkeitä, parannettu
jätevesijärjestelmiä, rakennettu kompostoivia vessoja, niitetty ruovikoita,
parannettu vedenvaihtuvuutta, pystytetty taukopaikkoja ja harrastettu
hoitokalastusta.
Rahaa on kulunut yhteensä runsaat miljoona euroa, josta puolet EU-rahaa.
ALOITUSVAIHEESSA ohjausryhmä asetti kovat tavoitteet.
Vasta vuonna 2010 näemme, ovatko tavoitteet toteutuneet, kertoi Tervonen
ja lupasi kyllä muistuttaa silloin, jos vedenlaatu on kääntynyt parempaan
suuntaan.
Kivijärvi on niin iso lätäkkö, että vuosi tai pari ei sen tilaa juuri
muuksi muuta.
Siitä työssä mukana olleet iloitsevat jo nyt, että pitkään jatkunut
vedenlaadun huononeminen ainakin on pysähtynyt.
Lemille ja Luumäelle on elintärkeää pitää järvi kunnossa.
PRO KIVIJÄRVI ry:n sihteeri Heikki Helevuo sanoi Lemillä, että menneet
neljä vuotta ovat olleet ensimmäinen todellinen yritys pysäyttää Kivijärven
huononeminen.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistöyksikön päällikkö Visa
Niittyniemi luonnehti saavutuksia aikamoisiksi.
Koko Kaakkois-Suomen alueella tämä on ollut ensimmäisiä suuria
vesiensuojeluprojekteja. Tämä on vahvistanut järvien kunnostusintoa ainakin
Etelä-Karjalan maakunnassa.
Kivijärvi on niin iso järvi, että muutokset siinä ovat hitaita.
Niittyniemi on varma, että tehdyillä toimenpiteillä on positiivinen
vaikutus järveen, kunhan aikaa kuluu enemmän.
Kaikki yksittäiset toimet vesiensuojelun hyväksi ovat tärkeitä. Mutta
vielä tärkeämpää on, miten jokainen ihminen suhtautuu omiin toimiinsa.
Asenteiden kautta alkaa vasta todellinen vaikuttavuus.
Vesiensuojelun tarpeet eivät lopu koskaan, filosofoi Niittyniemi.
HOITOKALASTUS kuului oleellisena osana urakkaan.
Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Vesa Tiitinen paljasti
Lemillä, että hoitokalastusten kokonaissaalis oli mahtavat 119 tonnia.
Onhan se aika iso määrä, joka tuli ylös, hän myönsi. Suurin osa
poistetusta kalasta oli särkeä, lahnaa, salakkaa ja pientä ahventa.
Kuuksenenselältä nousi 73 tonnia, Syntymäiseltä 32, Lahnajärveltä 7 ja
muilta järviltä 7 tonnia.
Hoitokalastus ei jättänyt vesiin tyhjiötä. Esimerkiksi Kuuksenenselällä
todettiin viime vuonna todella vahva kuhakanta. Talvinuotalla kuhaa oli
saaliista peräti 30 prosenttia. Syntymäisellä ja Lahnajärvellä puolestaan
muikkukanta on vahvistunut.
Tilanne näyttää erittäin hyvältä, vahvisti Vesa Tiitinen.