Poliisi selvitti rikoksia aikaisempaa tehokkaammin

Omaisuusrikokset vähenivät Etelä-Suomen läänissä. Viinan kulutus ja väkivaltarikokset lisääntyivät. Etelä-Karjalassa rattijuopumuksia on paljon.

TIINA PASANEN

ALKOHOLIN KULUTUKSEN kasvu näkyy suoraan lainvalvojan työssä. Päihtyneitä

otettiin talteen ja väkivaltarikoksia tehtiin viime vuonna aiempaa enemmän

niin Etelä-Karjalassa kuin koko Etelä-Suomen läänissä.

Sen sijaan omaisuusrikosten määrä väheni viime vuonna. Myös

huumausainerikosten kasvu näyttää tilastojen perusteella taittuneen.

Yhä useampi poliisin tutkintaan tulleesta rikoksesta selviää. Etelä-Suomen

läänissä poliisi ratkaisi viime vuonna 65 prosenttia jutuista. Koko maassa

lukema on vieläkin suurempi: päätökseen saatiin 75 prosenttia jutuista.

Luvut ilmenevät Etelä-Suomen läänin poliisin vuoden 2004 toimintakertomuksesta.

RIKOSYLIKOMISARIO Tuomo Välimaan mukaan suurin osa Lappeenrannan poliisin

tutkinnassa olevista jutuista on edelleen omaisuusrikoksia.

– Niitä on yhä reilut 60 prosenttia kaikista jutuista, hän arvioi.

Tyypillisin omaisuusrikoksen tekijä Etelä-Karjalassa on noin parikymppinen

mies. Rikoksen taustalla on lähes aina huumausaineiden tai muiden

päihteiden käyttöä.

MYÖS PUTKAN OVET käyvät tiuhaan Etelä-Karjalassa. Välimaan mukaan

päihtyneiden kiinniotot ovat ”lisääntyneet Lappeenrannassa huomattavasti”.

Suunta on sama Imatralla.

– Alkoholiveron alennus vaikutti selvästi, vaikka eihän näillä kulmilla ole

koskaan ollut vaikea hankkia viinaa, huomauttaa rikoskomisario Ilkka Pöyhiä

Imatran poliisista.

Imatralla rikostilastoja rumentavat erityisesti väkivaltarikokset. Pöyhiän

mukaan pahoinpitelyjä tapahtuu suhteellisesti enemmän kuin muualla

läänissä. Kyytipoikana niissäkin on useimmiten viina.

– Sellainen pahoinpitely, jossa viinalla tai muilla päihteillä ei olisi

osuutta tapahtumaan, on kyllä melkoinen tilastollinen harvinaisuus, hän toteaa.

Kaduilla ja julkisissa tiloissa poliisi voi puuttua melko helposti

väkivaltaan. Pimeäksi kohdaksi jää perheväkivalta. Sen torjumiseen

lainvalvojalla on laihat eväät, koska yksityisasuntoihin valvontaa ei voi

ulottaa.

Pöyhiän mukaan ongelma on tiedostettu.

– Perheväkivaltaan on jopa kehitetty hoitoonohjausmalli, jonka tavoitteena

on estää teon uusiutuminen. Valitettavasti hoito ei vain ole tavoittanut

kovinkaan monia, hän harmittelee.

HALPA VIINA on näkyy myös tien päällä. Erityisesti törkeiden

rattijuopumusten lisääntyminen parina viime vuonna pistää poliisin

mietteliääksi.

Pöyhiä kertoo, että virkavalta käyttää liikennevalvontaan Imatralla hieman

enemmän aikaa kuin mitä lääni on asettanut tavoitteeksi. Hänen mielestään

se ei kuitenkaan riitä. Etenkin taajamavalvontaa pitäisi tehostaa.

– Mutta siihen ei riitä väkeä. Rattijuopumusten lisäksi meidän pitäisi

puuttua tiukemmin myös ajotapoihin, Pöyhiä sanoo.

HUUMAUSAINERIKOSTEN tilastoinnissa on paljon pöyhimisen varaa. Kokeneiden

poliisimiesten mukaan esimerkiksi Etelä-Karjalan suhteellisen maltilliset

luvut voivat johdattaa harhaan. Huumausainerikollisuudesta vain osa päätyy

tilastoihin.

– Tilastot ja todellisuus ovat kaksi ihan eri asiaa. Oleellisinta eivät ole

tilastot vaan se, miten hyvin onnistumme paljastamaan huumausainerikokset,

Pöyhiä sanoo.

Suuremmat talousrikokset Imatran poliisi siirtää Kaakkois-Suomen

tutkintaryhmälle Kouvolaan. Pienemmät talousrikokset selvitetään paikan päällä.

DNA-TUTKIMUS on viime aikoina ollut vahvasti esillä julkisuudessa. Välimaa

myöntää, että siitä on kiistatta paljon apua teknisessä tutkinnassa.

– Sen todellista merkitystä on silti vaikea arvioida, vaikka julkinen

rummutus onkin kovaa, hän empii.

Rikosten selvittämisestä Välimaa jakaa erityiskiitoksen kentällä

partioiville poliiseille. Hän muistuttaa, että järjestyspoliisille on

annettu lisää vastuuta muun muassa rattijuopumuksissa ja näpistyksissä.

– Työtapojen tehostaminen on nopeuttanut selvästi juttujen tutkintaa. Se,

että yhä useampi juttu saadaan päätökseen, toimii myös pelotteena.

Rikoksentekijät tietävät, että kiinnijäämisriski on suurempi, Välimaa lisää.

Etelä-Suomen läänin

poliisit 2004

Rikostilastot

Poliiseja 1 885

Koko henkilöstö 2 471

Naisia 11 prosenttia poliiseista

Keski-ikä 41 vuotta

Rikostilastot

Etelä-Suomen läänissä selvitettiin vuonna 2004 melkein kaikki törkeät

henkilöön kohdistuneet rikokset. Pahoinpitelyjen, tappojen ja vastaavien

rikosten selvitysprosentti oli 95.

Läänin väkimäärä kasvoi lähes 11 000:lla. Myös poliisin kiireellisten

hälytystehtävien määrä kasvoi.

Omaisuusrikokset vähenivät 8 prosenttia, väkivaltarikosten määrä nousi noin

4 prosenttia.

Talousrikosten jonoa saatiin lyhennettyä läänissä. Kun vuonna 2003 avoimia

talousrikosjuttuja oli 608, viime vuonna niitä oli 454.

Etelä-Suomen läänin poliisin alueeseen kuuluu 20 kuntaa. Helsinki ei kuulu

toimialueeseen.

Kuvateksti

Kentällä liikkuvilla poliisipartioilla on entistä suurempi vastuu rikosten

tutkinnassa. Muun muassa näpistykset ja rattijuopumukset selvitetään

mahdollisimman pitkälle verekseltään paikan päällä. Poliisin työtapojen

muutokset ovat tehostaneet rikosten selvittelyä.

PEKKA HÖLKKI

Kirjoittaja:
Tiina Pasanen