MINNA MÄKINEN
LAPPEENRANTA. Mitä lähemmäs tikittää toukokuun puoliväli, sitä kiivaammin surraavat autot Puukeskuksen tontin laitaa Tyysterniemen puuvenetelakalle.
Puuveneiden omistajat tekevät kiivaasti kunnostustöitä, jotta kaikki on valmista kun vesillelaskun aika taas koittaa.
Kunnostustyöt kannattaisi aloittaa aikaisin, mutta kun ei ikinä opi, toteaa Petteri ”Pultti” Saarnia.
Tyysterniemen puuvenetelakka on varsin vaatimattoman näköinen, pressujen peittämä rakennus. Se on 26 puuveneen talvikoti.
Säilytyspaikan on hyvä olla lähellä vettä, kylmä ja ilmava, jotta veneet eivät pääse kuivumaan liikaa, kertovat Teppo Valtonen ja Jaakko Pihlaja.
Telakkarakennuksen katto vuotaa hiukan. Sitä on korjailtu talkoilla. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on pressujen uusinta.
PUUVENEEN kunnostus on yksilöpuuhaa. Yksi tekee kansiremonttia, toinen perää tai kaaria. Kun sää lämpenee sopiviin lukemiin, alkaa maalaus ja lakkaus. Veneillä vietetään h-hetken lähestyessä pitkiä iltoja.
Jaakko Pihlajalla on edessä veneen laajamittainen uusintalakkaus.
Kuumailmapuhaltimella vanhat lakat pois, käsihionta, skraappaus, uudelleen kyllästys ja lakkaus, Pihlaja luettelee.
Näin laajamittaista kunnostusta hän tekee nyt ensi kertaa. Vene on rakennettu vuonna 1977.
Parin viikon uurastus siinä on. Lakkauksen poisto käy nopeasti, mutta kyllästys ja lakkaus vievät aikaa, arvioi Pihlaja.
Valtosen kevätkunnostus on pienimuotoisempi. Hän on jo hionut vuonna 1949 tehdyn haiveneensä kantta. Seuraavaksi on vuorossa lakkaus ja maalaus.
Yhden viikon illat kunnostukseen menee.
TOUKOKUUN puolivälissä veneet lasketaan talkoilla vesille. Apuna on traktori. Myös syksyllä veneet nostetaan maalle porukalla.
17.18. kesäkuuta on puuveneiden ensimmäinen yhteispurjehdus.
Kyseessä on kilpailu, jossa kierretään Nuotta- ja Naurissaari Sunisenselällä.
Tällä kertaa veneitä saattaa tulla muualtakin kuin Lappeenrannasta, kertoo Arto Vepsäläinen, puuvenejaoston vetäjä ja telakkamestari.
Perinteisesti kilpailun voittaja on kylläkin selvinnyt arpomalla.
Kerran kisan voittajaksi arvottiin uponnut vene. Sama vene sai myös toisen ja kolmannen palkinnon, muistaa Saarnia.
Palkintona on veneen ilmainen säilytys.
24.25. heinäkuuta puuveneilijät matkaavat Puuveneen vuoksi -tapahtumaan, tällä kertaa Mikkelin Anttolaan. Tapahtumassa esitellään puuveneitä yleisölle ja vaihdetaan kokemuksia.
VALTONEN sanoo puuveneilyn olevan sielukasta touhua. Hän viettää vesillä 2030 päivää kesässä.
Enimmäkseen liikun välillä LappeenrantaPuumala.
Valtosen isänisä ja isä ovat veistäneet puuveneitä. Hänestä puuvene on paitsi ulkonäöltään ylivoimainen, myös luonnonläheinen.
Puu on miellyttävä materiaali käsitellä. Siitä näkee, miten se muuttuu, kun se saa viimeistellyn pinnan. Sitä ei raaski laskea huonokuntoiseksi.
Puuveneet ovat tällä hetkellä lasikuituveneitä edullisempia. Syy on se, että ne vaativat enemmän kunnossapitoa.
Puuveneet tekevät uutta tulemista. Ne edustavat perinteisiä arvoja, Valtonen arvioi.
Tyysterniemen puuvenetelakka
Lappeenrannan pursiseura omistaa rakennuksen. Halli tehtiin alunperin vuonna 1963 korkkitehtaan rantaan. Vuonna 1967 se siirrettiin nykyiselle paikalleen.
Pursiseuralla on oma puuvenejaosto. Jaostossa on yhteensä 30 venettä ja 4050 aktiivijäsentä.
Telakalle mahtuu maksimissaan 28 venettä.
Veneen talvisäilytykselle tulee hintaa koosta riippuen noin 100 euroa. Lisäksi maksetaan normaali seuran jäsenmaksu.
Kuvateksti
Teppo Valtonen hankki haiveneen neljä vuotta sitten.
SEPPO RAUTIOVAARA