Rehevöityminen huolestuttavaa Suur-Saimaalla

Eteläisen Saimaan vedenlaatu kohentui. Rehevöityminen runsasta Kaukaan edustalla. Suurimmat fosforikuormat valuvat tehtailta.

TIINA PASANEN

VEDENLAATU KOHENTUI viime vuonna Suur-Saimaalla.

Haukiselällä ja Joutsenon edustalla Saimaa lainehtii puhtaampana kuin kertaakaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vesi puhdistui myös Lauritsalan ja Kaukaan edustalla.

Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, limnologi Pentti Saukkonen esitteli Suur-Saimaan tilaa sunnuntaina Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kevätkokouksessa Joutsenossa.

Hänen mukaansa vedenlaatu palautui nyt 1990-luvun alkupuolen tasolle. Notkahdus huonompaan tapahtui vuosituhannen taitteessa.

Vesiensuojeluyhdistys on tutkinut vedenlaatua Saimaalla 1970-luvun alusta alkaen. Mittauksia tehdään nykyään neljä kertaa vuodessa.

YKSI SYY VEDENLAADUN parantumiseen löytyy veden määrästä. Niukkavetisen kesän 2003 jälkeen viime kesä oli erittäin runsasvetinen.

– Mitä suurempi on Vuoksen virtaama, sitä nopeammin vesi vaihtuu eteläisellä Saimaalla. Kesä oli lisäksi sateinen, joten levää alkoi ilmestyä vasta syksyllä, Saukkonen sanoo.

Lauritsalan edustalla vedenlaatu on kohentunut runsaassa kymmenessä vuodessa huonosta välttäväksi. Haukiselällä Saimaan luokitus on parantunut välttävästä tyydyttäväksi ja Joutsenon edustalla välttävästä hyväksi.

PAHIMPANA huolena Saukkonen pitää Kaukaan tehtaan kuormittamaa aluetta. Siellä rehevöityminen on runsasta. Tilanne on nurinkurinen, sillä mitä kirkkaampi vesi, sen otollisemmat olot ovat myös leväkasvustolle.

– Ennen puhdistamon valmistumista 1990-alussa vesi oli Kaukaan edustalla hyvin tummaa ja ”kuollutta”. Siellä ei ollut happea, kaloja eikä pohjaeläimiä. Nyt elämä on alkanut uudestaan, ja myös planktonlevät viihtyvät kirkkaassa vedessä.

Saukkosen mukaan vesistön ravintopitoisuudet eivät saisi lisääntyä.

– Se on todella tärkeää, sillä jostain syystä tämä vesistöalue reagoi hyvin herkästi pieniinkin fosforikuorman lisäykseen, hän huomauttaa.

KAUKAAN EDUSTAN herkkyyttä lisää myös se, ettei fosforikuorma laimene siellä luontaisesti yhtä nopeasti kuin alueen kahdessa muussa tehdaskeskittymässä Joutsenossa ja Imatralla. Esimerkiksi Stora Enson jätevedet purkautuvat Vuokseen.

Fosforipäästöissä hajakuormituksen merkitys on Saukkosen mukaan vähäinen.

Kirjoittaja:
Tiina Pasanen