KARI KRAUEL
Eteläkarjalaisilla ja kymenlaaksolaisilla marjankasvattajilla on mahdollisuus tänä kesänä saada työntekijöitä marjankeruuseen Marjapörssin kautta.
Marjapörssi on syntynyt venäläisten ja suomalaisten viranomaisten yhteistyönä. Suomalaisille viljelijöille palvelu on ilmaista ainakin tänä vuonna.
Rekrytoinnista aiheutuneet välittömät kustannukset peritään venäläisiltä työntekijöiltä.
Idea marjapörssiin on perua siitä, että Kaakkois-Suomen mansikkatilat ovat jo vuosia käyttäneet poimijoina ulkomaalaisia, erityisesti venäläisiä työntekijöitä.
PIETARIN ALUEEN työhallinnon päällikkö Vladimir Rozkov kertoi perjantaina Lappeenrannassa pidetyssä puutarhayrittäjien työvoimapäivässä, että venäläiset kausityöntekijät valitaan suomalaisten työnantajien toivomusten mukaisesti.
Esikarsinta tehdään Venäjällä paikallisissa Pietarin alueen työvoimatoimistoissa, joita on hankkeessa mukana 19.
Mukana olevat työvoimatoimistot sijaitsevat maaseudulla. Suomeen haluavat työntekijät ovat tottuneet poimimaan metsämarjoja ja lisäksi maaseudulla on taloissa marjankasvatusta sekä viljelyä, Rozkov kertoi mahdollisesti Suomeen kausityöntekijöiksi välitettävien taustoista.
Venäläinen osapuoli vastaa työntekijöiden kuljetuksista tiloille ja sieltä takaisin kotimaahan. Työntekijöiden passiasiat ja viisumijärjestelyt ovat myös venäläisosapuolen huolena.
Työntekijöitä ei opeteta Venäjällä poimijoiksi. Sen sijaan he saavat tietoa muun muassa Suomen oloista, työn vaatimuksista ja palkoista.
Pietarin konsulaatti on luvannut, että viisumit järjestyvät viidessä työpäivässä, totesi Kaakkois-Suomen TE-keskuksen Suomen ja Venäjän välinen työvoiman liikkuvuus -projektin projektipäällikkö Lena Hakkarainen.
Hakkarainen korosti myös, että Marjapörssi vastaa erimielisyyksien selvittämisestä työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä toteuttaa tarvittaessa työntekijän vaihdon, jos siihen on perusteltu syy esimerkiksi alkoholin käytön takia.
TYÖNANTAJIEN on puolestaan sitouduttava tekemään voimassa olevien työehtosopimusten mukaisen työsopimuksen venäläisen työntekijän kanssa. Työntekijöille on myös järjestettävä majoitus ja tarjottava vähintään aamiainen.
Virolahtelaisen marjantuottajan Hannu Kosken kokemuksen mukaan ulkomaalaiset työntekijät haluavat itse tehdä ruokansa.
He eivät halua työnantajalta ruokailua, sillä se tulee heille paljon kalliimmaksi, Koski kertoi.
Rozkovin mukaan ruokailun järjestäminen ei ole kynnyskysymys.
Me voimme toimia työnantajien toivomusten mukaan, kunhan tiedämme ne tarpeeksi ajoissa.
Pelkästään marjanpoimijoita ei Marjapörssi välitä. Rozkovin mukaan pörssin kautta on mahdollisuus saada myös muita työntekijöitä istutukseen ja poimintaan maatiloille.
Käytännön yhteydenpito venäläiseen osapuoleen jää Kotkan työvoimatoimiston erikoi työvoimaneuvojan Pekka Makkosen harteille.
Hakkaraisen mukaan työpaikasta voi ilmoittaa myös esimerkiksi Lappeenrannan työvoimatoimistoon, josta tiedot välitetään edelleen Kotkaan tai Kaakkois-Suomen TE-keskukseen Hakkaraiselle.
ETELÄ-KARJALASSA on Lappeenrannan työvoimatoimiston erikoistyövoimaneuvojan Tuula Borgströmin mukaan noin 7 000 työnantajaa. Heistä parituhatta ovat maataloudessa.
Borgströmin mukaan maatalous on tärkeä työllistäjä maakunnassa. Kuitenkaan työnhakijat eivät tiedä, mistä kysyä muun muassa marjanpoimijoiden paikkoja.
Työpaikoista voi ilmoittaa ilmaiseksi esimerkiksi työvoimahallinnon nettisivuilla www.mol.fi.
Kuvateksti
Pietarin alueen työhallinnon päällikkö Vladimir Rozkov (oik.) on innostunut uudesta Marjapörssistä. Tulkkina Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta projektikoordinaattori Lena Hakkarainen.
KARI KRAUEL