MARTTI HYTTI
ETELÄ-KARJALAN liiton ja Etelä-Karjalan kauppakamarin laatiman selvityksen mukaan tavaraliikenne kasvaa maakunnan pääteillä ja kiskoilla noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa.
Tavaraliikenteen vahva kasvu ja liikenteen sujuvuuden ylläpitäminen edellyttäisi valtiolta nykyistä suurempia investointeja maakunnan tie- ja rataverkkoon.
Ei riitä, että valtatie kuusi Lappeenrannan ja Imatran välillä rakennetaan nelikaistaiseksi. Myös jatkoyhteydet olisi saatava kuntoon ja nykyistä turvallisemmiksi.
Järjestöt esittävät tienparannuksia valtatie kuudella Lappeenrannan ja Taavetin välillä, valtatie 26:lla välillä TaavettiHamina sekä tieosuudella LappeenrantaVaalimaa.
Maanteiden kohentaminen ei järjestöjen mielestä yksin riitä. Myös kiskoliikenne kaipaisi kohennusta. Suurin ongelma on LuumäkiImatra -välinen rataosuus, joka kaipaisi kunnostusta.
Raideliikenteen lisääminen Etelä-Karjalasta satamiin on jo tällä hetkellä vaikeaa. Imatran ja Luumäen välinen pullokaula poistuu vain rakentamalla toinen kiskopari.
Tavaraliikennekyselyssä saatujen tietojen mukaan vuonna 2003 raskas liikenne oli määrällisesti suurinta kuutostiellä välillä ImatraLappeenrantaTaavetti, jossa päivittäin kulkee 1 0001 500 rekkaa. Vuoteen 2008 mennessä yritykset arvioivat päivittäisten rekkojen määrän lisääntyvän tällä tieosuudella noin 710 prosenttia.
Rekkaliikenteen kasvu oli tätä ennen paljon voimakkaampaa. Vuodesta 1995 vuoteen 2004 raskaan liikenteen määrä kasvoi yli 60 prosenttia valtatie kuudella Lappeenrannassa.
RAIDELIIKENTEEN Etelä-Karjalan suurimmat yritykset arvioivat kasvavan erittäin voimakkaasti vuoteen 2008 mennessä. Päivittäisten vaunukuormien määrän odotetaan lisääntyvän viidenneksellä nykyisestä tai jopa yli 30 prosenttia LappeenrantaJoutsenoImatraSvetogorsk/ Joensuu/ Savonlinna
-raideosuuksilla.
Suurin arvioitu raidekuormien määrä vuorokaudessa vuonna 2008 sijoittui ImatraJoutseno rataosuudelle. Voimakasta 1416 prosentin päivittäisten vaunukuormien määrä kasvua vuoteen 2008 mennessä odotetaan LappeenrantaLuumäkiKouvola -rataosuudelle.
TAVARALIIKENNESELVITYKSESSÄ on koottu Etelä-Karjalan suurteollisuuden ja väyläviranomaisten tavaraliikennetiedot sekä ennusteet vuodelle 2008. Selvityksessä esitetään tärkeimmät, alueen kilpailukyvyn kannalta merkittävät Etelä-Karjalan tie- ja raideverkkojen kehittämishankkeet.
Etelä-Karjalan metsäteollisuus on viimeisten vuosien aikana investoinut ja sijoittaa myös lähivuosina merkittäviä summia maakunnan teollisuuteen luottaen siihen, että tavaraliikenteen määriltään kuormitetuimmat tie- ja raideosuudet pidetään kilpailukykyisessä kunnossa.
KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRIN tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen kiitteli elinkeinoelämää aktiivisuudesta.
On hyvä, että elinkeinoelämä kertoo omat näkemyksensä liikenneväylien kehittämisestä. Tästä on erinomaisena näyttönä valtatie kuuden parantamishankkeen eteneminen.
Hän korosti, että valtatie kuuden parantaminen Lappeenrannan ja Taavetin välillä ei ole vielä suunnittelun alla.
Osuudelle on varaus nelikaistaiselle valtatielle, eikä se mukana missään toimenpideohjelmassa. Joka tapauksessa hankkeen toteutuminen siirtyy ensi vuosikymmenelle.
TAAVETTIHAMINA -valtatien perusparannus ei ole mukana vielä missään tielaitoksen toimenpideohjelmassa.
On myönnettävä, että TaavettiHamina -tie on kapea, mutkainen ja heikkorakenteinen. Sille on jotain tehtävä.
Rinta-Porkkunen kannatti lämpimästi toisen raideparin rakentamista Luumäen ja Imatran välille.
Olisi suotavaa, että mahdollisimman suuri osa raskaasta, pitkämatkaisesta tavaraliikenteestä saataisiin kiskoille, jolloin säästettäisiin tieinvestoinneissa.
Kuvateksti
Etelä-Karjalan suurimmat yritykset arvioivat raskaan raideliikenteen kasvavan lähivuosina erittäin voimakkaasti. Imatran ja Luumäen välille tarvittaisiin välttämättä kaksoisraide.
MARLEENA LIIKKANEN