ILKKA POHJALAINEN
KELLOSEPPÄ Matti Kantola, 77, on pitänyt omaa liikettä Lappeenrannassa
vuodesta 1960. Alalla hän on ollut huikeat 63 vuotta. Hän on syntynyt
Sysmässä Hämeessä, jossa sai opin ja koulutuksen. Lappeenrantaan hän saapui
elokuussa 1951.
Kirkkokadun liikkeelle ei ole jatkajaa, kun Matti sen joskus lopettaa.
Tämä on sellainen homma, että ei ole koskaan lomia, ei vapaapäiviä eikä
ikinä rahaa. Ala on muuttunut paljon, ja nuoria on vaikea saada siitä
kiinnostumaan.
Kantola on kotikaupungissaan tunnettu paitsi liikkeestään, myös pitkästä
rupeamasta vapaaehtoistyössä Suomen Punaisen Ristin paikallisosastossa sekä
jääpalloseura Veiterässä.
PARHAILLAAN vietetään Punaisen Ristin valtakunnallista viikkoa, jolla
korostetaan ensiaputaitojen tärkeyttä teemalla uskalla välittää uskalla
auttaa. Viikolla hankitaan jäseniä ja kiitetään vapaaehtoisia ja aktiiveja.
Kantolaan sopivat sekä välittäminen, auttaminen että ensiaputaidot, ja hän
on omalta osaltaan kiitoksensa ansainnut.
Mie olen sellainen, että kun johonkin pyydetään, olen sitten täysillä
mukana. Mie en osaa lopettaa. Moko Massalan kanssa olemme vanhimmat
Punaisen Ristin vanhasta kaartista enää jäljellä.
AVUSTUSJÄRJESTÖN työhön Kantola lähti, kun tuttu mies nykäisi hihasta ja
pyysi ensiapuhommiin 1958.
Niissä on vierähtänyt näihin päiviin. Pari vuotta hän oli
ambulanssimiehistössäkin 1970-luvulla.
SPR:n paikallisosaston hallituksessa hän on istunut 30 vuotta
yhtäjaksoisesti, puheenjohtajanakin pari vuotta.
Kantola osallistuu edelleen muun muassa keräyksiin.
Tsunami-keräys oli erilainen, helpoin tähänastisista. Ilahduttavan paljon
mukaan lähti uusia nuoria kerääjiä, ja ihmiset suorastaan työnsivät rahaa.
Olin itsekin keräämässä sekä viemässä painavia rahakontteja pankkiin.
VEITERÄSSÄ Matti Kantola on parin puheenjohtajakauden jäljiltä
kunniapuheenjohtaja, ja lupautui vielä neljäksi vuodeksi johtokuntaan, kun
pyydettiin. Niistä on nyt yksi vuosi takana.
Veiterä vielä nousee, valmentaja juuri vaihtui, ja entisiä pelaajia on
palaillut kotikaupunkiin. Ollaan varmaan toisessa tilanteessa kuin
aikaisemmin. Yrityksiä on saatu kiitettävästi yhteistyökumppaneiksi, mutta
on se sponsorointi aika paljon pienentynyt.
Kuvateksti
Matti Kantola jaksaa edelleen vapaaehtoistyössä.
MARLEENA LIIKKANEN