TENHO TIILIKAINEN
RUOKOLAHTI. Pohja-Lankilan kyläyhdistys aikoo iskeä kaksi kärpästä yhdellä
Torsajoen padolla. Kyläyhdistys on saanut luvan rakentaa Torsajokeen
nykyistä korkeamman pohjapadon. Pato synnyttää joen yhteyteen
kosteikkoalueen ja estää humuspitoisen veden virtaamisen Torsajärveen.
Torsa on Ruokolahden ja Rautjärven rajoilla oleva karu rotkojärvi, jossa
arvokalatkin ovat viihtyneet. Järven valuma-alueella on kuitenkin useita
suuria turvetuotantoalueita, joista on valunut eloperäistä ainesta järveen.
Yksi pahimmista humuksen kuljettajista on ollut Torsajoki ja sen latvajoet.
Olemme päättäneet, ettei meidän sukupolvemme ole se, joka Torsan pilaa.
Nykytilanteelle on tehtävä jotain, Pohja-Lankilan kylät ry:n puheenjohtaja
Matti Jaatinen sanoo.
Pohja-Lankila on Torsan Ruokolahden puoleisessa päässä. Kyläläisten uima-
ja virkistyspaikka on järven päässä Särkilahdentien varrella. Aika ajoin,
ikävien tuulien vallitessa uimaranta on kuitenkin samean ruskean veden
peitossa.
Torsajokeen yhtyy useita sivujokia, Haaroinjoki ja Ruosteoja. Haaroinjoen
sivujokia ovat muun muassa Änikänjoki ja Saarenjoki. Joet kuuluvat Vapon
suurten turvetuotantoalueiden vaikutuspiiriin. Turvealueet ovat olleet
käytössä parikymmentä vuotta.
Muutama vuosikymmen sitten Torsan vesi oli niin kirkasta, että pohjan
saattoi erottaa usean metrin syvyydeltä. Enää ei näin ole, ikänsä järven
läheisyydessä asunut Jaakko Siitonen sanoo.
TORSAJOKEEN rakennettava pohjapato on 80100 senttimetriä nykyistä patoa
korkeampi. Pato synnyttää yläpuolelleen Lammakon lammen ympärille
viidenkuuden hehtaarin kosteikkoalueen. Siitonen on tämän maa-alueen
merkittävin maanomistaja.
Kosteikkoalue toimii puskurina valuma-alueen yläjuoksun ja Torsan välillä.
Jaatinen, Siitonen ja Pekka Hupli uskovat, että kosteikosta tulee myös
vesilintujen suosima alue.
Jo vanhastaan alueella voi nähdä kymmeniä eri lintulajeja. Sitä paitsi
majavakin ahkeroi omalla padollaan Torsajoessa. Saa nähdä, miten majava
suhtautuu ihmisen rakentamaan uuteen patoon. Hirvet ja karhut ovat myös
käyneet mielellään alueella, joskus jopa samaan aikaan, Hupli sanoo.
Valtakunnallinen E 10 -retkeilyreitti kulkee Torsan länsipään kautta. Matti
Jaatisen mielestä on hyödyllistä rakentaa uudelle kosteikkoalueelle
sivupolku vaellusreitiltä.
Vähän pitkospuita ja kenties saamme alueelle myös lintutornin. Nythän
meillä on jo yksi lintutorni kylän koulun lähellä Alasen rannalla.
TORSAN valuma-alue on kaikkiaan noin 45 neliökilometriä. Kapea järvi on yli
13 kilometriä pitkä ja paikka paikoin kymmeniä metrejä syvä. Järven
laskujoki on yhteydessä Silamusjärveen ja laskee edelleen Hiitolanjokea
pitkin Laatokkaan.
Torsassa on edelleen useita hyviä laatokanlohen luontaisia kutupaikkoja.
Jos lohi saadaan nousemaan Hiitolanjokea ylös Silamukseen, pääsee se myös
Torsaan, Matti Jaatinen muistuttaa.
Pato- ja kosteikkohankkeen käynnistyminen on kiinni hankkeen rahoituksesta.
Kustannusarvio on vajaat 100 000 euroa. Tästä summasta Kaakkois-Suomen
ympäristökeskus voisi rahoittaa puolet, loppuosaan haetaan rahoitusta muun
muassa Kaakkois-Suomen metsäkeskukselta mahdollisesti myös Vapolta.
Kuvateksti
Torsajoen pohjapadon korottaminen voisi Jaakko Siitosen (vas.), Pekka
Huplin ja Matti Jaatisen mielestä auttaa Torsan säilymistä puhtaana.
TENHO TIILIKAINEN