Väen väheneminen ja ikääntyminen vievät pohjaa peruspalveluilta

Etelä-Karjalaa vaivaa vauvapula.

ANNE KOTIHARJU

ETELÄ-KARJALAN väen väheneminen ja ikääntyminen vievät pohjaa myös peruspalveluilta. Valtakunnallisesta peruspalveluraportista näkyy, kuinka hyvinvoinnin alueelliset erot kasvavat.

Viime vuosina pohjoisen ongelmat kuten suuri lähtömuutto ja työttömyys sekä epäedullinen huoltosuhde ovat voimakkaasti laajentuneet kohti Keski- ja Etelä-Suomea sekä Pohjois-Satakuntaa. Kehitys huonontaa alueiden kykyä tarjota tasaveroisia palveluja.

Lappeenrannan seutu erottuu Etelä-Karjalassa tästä kehityksessä edukseen ja tuntuu pärjäävän, mutta muu maakunta vetää kokonaislukuja alaspäin.

Etelä-Karjala on maakunnista toiseksi viimeinen ennen Etelä-Savoa, kun mitataan sitä, kuinka paljon enemmän on syntyneitä kuin kuolleita.

Etelä-Karjalan luku on noin -3,3, kun koko maan keskiarvo on +1,4.

VÄESTÖENNUSTEESSA vuoteen 2040 Taipalsaaren väkiluvun arvioidaan kasvavan vähintään 15 prosenttia. Lappeenranta, Lemi ja Suomenniemikin pysyvät plussan puolella.

Muut menettävät enemmän tai vähemmän. Alle 18 prosentin menetyksellä selviävät Ylämaa, Luumäki, Joutseno, Imatra ja Ruokolahti. Muiden kuntien

väkimäärä romahtaa 18–54 prosenttia.

Lapsiperheitä oli vuonna 2003 eniten eli yli 18,6 prosenttia perheistä Lappeenrannassa, Imatralla ja Suomenniemellä. Ylämaalla ja Parikkalassa

taas lapsiperheitä on alle 13 prosenttia kaikista perheistä.

Nuorekkain kunta tulevaisuudessa on Lemi, jossa on vuonna 2040 ennusteen mukaan eniten eli 15–17 prosenttia alle 15-vuotiaita. 13–15 prosenttiin

joutuvat tyytymään Lappeenranta, Taipalsaari, Joutseno ja Imatra.

Muissa alle 15-vuotiaita olisi vain alle 13 prosenttia väestöstä.

Yli 64-vuotiaiden suuri määrä kompensoi nuorten puuttumista useassa kunnassa.

NUORISOTYÖTTÖMYYS leimaa etenkin Lappeenrantaa, Joutsenoa, Imatraa ja Rautjärveä. Alle 24 vuotiaista työttömänä oli näissä kunnissa 8,8-20,9 prosenttia.

Taloudellinen huoltosuhdekin eli työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohti synkentää Etelä-Karjalan kuvaa.

Ruokolahdelta pohjoiseen huoltosuhde on heikoin ja kuuluu alhaisimpaan tilastojoukkoon 1,8-2,7.

Lappeenrannan seutu taas pärjää muita paremmin. Huoltosuhde on 0,9:n ja 1,34:n välillä.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju