ILKKA POHJALAINEN
ETELÄ-KARJALAN pelastuslaitos ja Lappeenrannan poliisin tekninen rikostutkimuskeskus ovat aloittaneet yhteistyön palosyyntutkinnassa. Taustalla on muun muassa vuonna 2004 tehty lainmuutos, jossa pelastusviranomaisille on sälytetty enemmän vastuuta ja oikeuksia palonsyyntutkinnassa.
Palonsyiden selvittäminen kuuluu poliisille etenkin jos palossa on viitteitä rikoksesta tai joissa on henkilöuhreja, kertoi rikosylikonstaapeli Kari Puuppo Lappeenrannan poliisista.
Tiiviimpää yhteistoimintaa on harjoiteltu alkuvuodesta lähtien. Pelastuslaitokselta yhteistyöryhmässä on eri toimialueilta seitsemän henkilöä.
– Tavoitteena on, että kaikkien rakennuspalojen syttymissyyt pystyttäisiin selvittämään pelastusviranomaisten toimesta silloin, kun kyse ei ole rikosepäilystä, ja jos on epäily tai rikos, yhdessä poliisien kanssa, kertoi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Ulf Westerstråhle.
TUTKINTA käynnistyy nykyään nopeasti,sillä Etelä-Karjalan alueella tapahtuvista keskisuurista tai suurista tulipaloista menee tieto poliisin tutkijoille samanaikaisesti kun palokunta lähtee liikkeelle, koska palontutkintaa suorittavien poliisien kännykät on liitetty hätäkeskuksen tietojärjestelmään.
– Näin voimme yhdessä jo palon alkuvaiheessa päättää aloitetaanko varsinainen palopaikkatutkinta heti, ja missä laajuudessa, kertoi Westerstråhle. Hän on kehittänyt poliisin ja paloviranomaisten yhteistyötä aikaisemmin Kymenlaakson puolella sekä nyttemmin koko Etelä-Suomen läänin kahdeksalla pelastustoimialueella ja niihin kuuluvissa poliisien kihlakunnissa.
Tältä osin palontutkintaa tehdään samalla tavalla yhteistyönä koko läänin alueella poliisi- ja pelastusviranomaisten kesken.
Vasta vajaan vuoden kestänyt yhteistyöhanke on tuottanut erinomaista tulosta, ja palojen syttymissyyt on saatu selvitettyä nopeammin ja pienemmällä työpanoksella. Tutkintaa nopeuttaa ja tehostaa se, että palopaikkaa tutkii usea silmäpari kahdesta eri ammattiorganisaatiosta, eli poliisit ja palomiehet.
MALLI on leviämässä vauhdilla muualla Suomeen. Palotutkinnasta on hyötyä pelastuslaitokselle myös siten, että palotutkintatilanteista saatuja oppeja ja huomioita pystytään hyödyntämään rakenteellisessa palonehkäisyssä, palotarkastuksissa, neuvonnassa ja valistuksessa lappeenrantalaisille ja koko pelastustoimialueen väestölle.
– Poliisi hyötyy siten, että sen ei tarvitse olla kaikkia paloja tutkimassa, jos pelastusviranomaiset toteavat, että kyse on esimerkiksi vahingosta tai muusta luonnollisesta syttymissyystä. Poliisin voimavarat huomioiden malli helpottaa heidän työtaakkaansa ja nopeuttaa palonsyyn selvittämistä.
Tavoitteena on kouluttaa vakinaisia palomiehiä, esimiehiä sekä sopimuspalokuntalaisia tekemään havaintoja palojen alkuvaiheesta, siitä mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne palopaikalla silloin kun kohteeseen mennään.
Osa palomiehistä ja päällystöstä käy ja on jo käynyt palontutkintakurssin poliisiammattikorkeakoululla ja pelastusopistolla. Lisäkoulutusta annetaan pelastuslaitoksen sisällä. Paikalliset poliisit antavat myös oppia kun ehtivät.
– Paras oppimispaikka on tietysti palopaikka, Westerstråhle huomautti.
PALON syttymissyy jää epäselväksi parissa tapauksessa kymmenestä. Tavallisesti näissäkin tapauksissa pystytään esimerkiksi syttymispaikka kohdentamaan. Tälläkin voidaan useimmiten sulkemaan pois vakuutuspetokset ja muu rikollinen toiminta.
Etelä-Karjalassa sattui viime vuonna satakunta rakennuspaloa. Valtakunnallisesti rakennuspaloista kolmannes on tahallisia. Tutkinnallisesti uutta edustavat palokoirat. Niitä ei Etelä-Karjalassa ole, mutta tarvittaessa ne tulevat avuksi Helsingin ja Hämeenlinnan alueilta.
Poliisin rikoslaboratorio Tikkurilassa Vantaalla on laitteineen ja menetelmineen korkeatasoinen. Siellä palojätteitä pystytään analysoimaan tarkasti. Poliisi lähettää palojätenäytteitä tutkittavaksi suurista paloista, varsinkin, jos syttymissyy on epäselvä.
Kuvateksti
Rakennuspalojen syttymissyy ja -paikka selviävät lähes aina. Kuvan talo paloi maaliskuussa Särkisalmella.
ES-ARKISTO/Päivi VENTO