IRMELI OJALAINEN
IMATRA. Nyt on menneillään tiukka lukujärjestyksen vääntö. Rehtori
Marja-Liisa Kurvinen on yksi Imatran koulurakenteen muutosten käytännön
toteuttajista. Hän luonnehtii Vuoksenniskan koulumäkeä sivistyskeskukseksi,
jonne toivotaan myös tavallisten kaupunkilaisten löytävän tiensä erilaisten
harrastusten pariin.
Tiukkaa tekee, mutta mahdutaan, hän tuumii luottavaisena.
Honkaharjulta muuttavien tavarat ovat vielä röykkiöinä odottamassa uusia
sijoituspaikkojaan. Elokuussa pulpettinsa ja paikkansa löytävät 430
peruskoululaista ja 70 henkilökuntaan kuuluvaa sekä 180 lukiolaista ja
kymmenen heidän opettajaansa.
VUOKSENNISKAN koulu saa harjaantumisopetukselle uudet 1,5 miljoonaa euroa
maksavat tilat. Toimitilojen päällikkö Risto Parviainen on tyytyväinen.
Työt ovat pysyneet hyvin aikataulussa ja kustannukset arviossa.
Tällä koululla on nyt kaupungin parhaimmat veistoluokan tilat. Tekniikkaa
on rakennettu niin, etteivät purut tai pölyt kiusaa ja turvallisuuskin on
huomioitu hyvin, hän kehuu.
Koulujen ovet avataan erilaisille toimijoille. Harjaantumisopetuksen tilat
sopivat hyvin erilaisten kokousten pitoon. Koulun auditorio onkin jo
ahkerassa käytössä.
Koulutoimi tarjoaa alue- ja lähikoulumallia muillekin hallintokunnille,
koulutoimenjohtaja Jorma Puhakka sanoo.
VARHAISKASVATUS ja opetus alueellistetaan niin, että viimeistään ensi
vuoden vaihteessa Vuoksenniskalle, Tainionkoskelle,
Mansikkalan-Imatrankosken ja Rajapatsaan alueille nimetään omat aluerehtorinsa.
Aluerehtorit saavat valtaa ja vastuuta. He jakavat kouluilleen muun
muassa tuntikehyksen. Odotamme tältä uudelta toimintamallilta paljon,
koulutuslautakunnan puheenjohtaja Jukka Kärnä sanoo.
Koulujen rakennemuutoksella haetaan resursseja perusopetukseen. Muusta
voidaan tinkiä.
Opetuksessahan se tärkein työ tehdään, varapuheenjohtaja Lea Sairanen
huomauttaa.
Nyt kouluruuan kustannuksista vain 28 prosenttia on raaka-aineitten
osuutta, 61 prosenttia palkkoja ja loput kuljetuksia yms. On ihan selvää,
että raaka-aineitten osuutta kokonaisuudesta on pystyttävä nostamaan, Kärnä
jyrähtää ja sanoo erilaisia keinoja haettavan parhaillaan.
PÄIVÄHOIDOSTA paikallispoliitikot vääntävät pian kättä. Alle 3-vuotiaat
hoidettu pääsääntöisesti perhepäivähoidossa. Kaupungin omat hoitajat ovat
eläköitymässä ja nyt pitää ratkaista, varataanko lisää paikkoja
päiväkoteihin, palkataanko omia perhepäivähoitajia vai ostetaanko palveluja
vierailta.
Käsitykseni on, että sekä omia että ostopalveluja perhepäivähoidossa
tarvitaan, Kärnä sanoo.
Yksi selviteltävänä oleva vaihtoehto on kotihoidon tuen maksaminen.
Tainionkosken alueella käynnistetään varhaiskasvatuksen pilottikokeilu
selkeän toimintamallin löytämiseksi.
Alueittain voitaisiin nimetä varhaiskasvatuspäälliköt samoin kuin
aluerehtoritkin, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Anu Urpalainen sanoo.
KOULUTOIMEN kehittämissuunnitelma hyväksytään lopullisesti syksyllä.
Keskusteluun on tärkeää tuoda faktaa, koulutoimenjohtaja Jorma Puhakka sanoo.
Ohjelmassa korostetaan alueellisuutta ja lähipalvelujen periaatteita.
Yksi maakunnallistakin keskustelua vaativa asia on lukiokoulutus, jota
arvioidaan uudelleen viimeistään vuonna 2007 sekä paikallisesti että
maakunnallisesti.
Rakennemuutoksen takana eivät ole pelkät säästöt. Oppilasmäärät ovat
pudonneet ja putoavat jatkossa reilun 50 oppilaan vuositahtia,
kehitysjohtaja Jaana Utti huomauttaa. Se ei voi olla vaikuttamatta sekä
tilojen käyttöön että henkilöstön määrään.
KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Alueellinen palvelurakenne, lähikoulut, aluerehtorit
Oppilasmäärä putoaa 50:llä vuodessa
Koulujen tilat tehokkaampaan käyttöön
Kaksi koulua ja päiväkoteja pois käytöstä, kaikkiaan 6 000 neliötä
Luokilla 1-2 perusopetusryhmän yläraja pääsääntöisesti 25, luokilla 3-9 28
ja lukiossa 36.
Kuvateksti
Kouluavustajat ovat tehneet tavarapaljouden muutossa hikisen työn, rehtori
Marja-Liisa Kurvinen tuumii.
IRMELI OJALAINEN