Lohta on istutettu nyt enemmän kuin viime vuonna

Pien-Saimaan kalakantaa parannetaan rysä-, nuotta- ja katiskapyynnillä. Nyt etupäässä kompostiin päätyvällä pienkalalla olisi markkinoita ruokakäytössä Keski-Euroopassa. Pienen kalan vienti vaatisi irtopakastuslinjaston.

MINNA MÄKINEN

ETELÄ-KARJALASSA kalastusalueet ja -osakaskunnat ovat tehneet lohen istutuksensa pääosin toukokuun aikana. Järvilohta, järvitaimenta ja nieriää

on istutettu jopa 10 000 yksilöä.

– Istutuksia tehtiin enemmän kuin viime vuonna, sillä muikkutilanne näytti syksyllä hyvältä, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.

Pääosa kaloista on istutettu Suur-Saimaalle, mutta esimerkiksi Simpelejärvi ja Karjalan Pyhäjärvi ovat nekin saaneet osansa. Myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on istuttanut nieriää Suur-Saimaalle.

Pohjois-Karjalassa on Pielisjoen Kuurnaan istutettu toukokuussa noin 72 000 järvilohen poikasta. Niiden vaellus on parhaillaan menossa. Vaellus suuntautuu myös eteläiselle Saimaalle.

Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö muistuttaa, että alamittaisten järvilohien saaliiksi joutumista pitää välttää kaikin keinoin.

KESÄKUUN puolivälin jälkeen alkaa Pien-Saimaalla Riutanselän kunnostus rysäpyynnin avulla.

– Syksyllä hoitokalastus laajenee nuottaus- ja katiskapyyntiin. Meillä on noin 500 katiskaa, kertoo Tiitinen.

Kunnostustyötä tehdään nyt toista vuotta, Alma-rahalla.

– Oikea-aikaisella kalastuksella pyritään elvyttämään muikkukantoja. Pyynti kohdistetaan aina niihin kaloihin, joita on eniten.

Näitä kaloja ovat ahven, särki, salakka, kiiski ja lahna.

Hoitokalastuksia on tehty Sunisen- ja Piiluvanselällä vuosina 2001–2004. Kalaa on noussut 90 tonnia.

– Sieltä on nyt kuulunut positiivista palautetta. Piiluvalla kolmessa verkossa on ollut jopa 40 kiloa muikkua. Se kertoo, että olemme tehneet

oikeita asioita.

HOITOKALASTUKSILLA saadun kalan hyötykäyttöä yritetään tehostaa koko ajan. Tällä hetkellä kala menee lähinnä kompostiin.

– Sille olisi markkinoita ruokakäytössä sekä kotimaassa että varsinkin ulkomailla, Italiassa ja Keski-Euroopassa. Ulkomaan vienti vaatisi

irtopakastuslinjaston, jotta pystytään kokoamaan riittävän isoja eriä, Tiitinen kertoo.

Käynnissä on valtakunnallinen pienen kalan vientihanke.

– Me keräämme nyt kokemuksia esimerkiksi parhaista pyyntitekniikoista. Mitään ei voi esittää ennen kuin on faktaa, Tiitinen sanoo.

PADASJOELLA toimii yksi irtopakastuslinjasto. Sen avulla kalaa voidaan säilyttää perkaamattomana ja suomustamattomana veteen jäädytettynä. Kala

säilyy syömäkelpoisena puolitoista vuotta.

Linjaston hankkiminen maksaisi noin 300 000 eu-roa.

– Kalatalouden ohjausrahastosta voisi olla mahdollista saada rahasta jopa 90 prosenttia, Tiitinen kertoo.

Esimerkiksi särjestä voisi Tiitisen mukaan pyytää myydessä 70 senttiä kilolta. Kun tuosta vähennettäisiin pakastus- ja logistiikkakulut, jäisi käteen 40–50 senttiä kilolta.

Jos linjasto saataisiin Etelä-Karjalaan, sijoittuisi se Tiitisen mukaan

Imatra–Joutseno–Lappeenranta-akselille.

Kuvateksti

Pieni kala on uusiutuva luonnonvara, jota ei osata tarpeeksi hyödyntää. Kuvassa Kari Kurki tekee Sunisenselällä hoitokalastusta kesällä 2001.

ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen