ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. ”Väljyys viestii tasokkaasta luonnonläheistä alueesta”,
kuvailee Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen
Ruohosaaren asemakaavaluonnosta.
Ruohosaaren kaavoittaminen etenee edelleen rivakasti. Jo loppukesästä kaava
päässee teknisen lautakunnan käsittelyyn. Heinäelokuussa olisi
ennakkokuuleminen lausuntoineen ja mielipiteineen.
Kaavaluonnokseen on piirretty 152 omakotitonttia ja kahdeksan
rivitalotonttia. Omarantaisia tontteja on 38, joista yhdelle tulee
rivitaloja. 16 omarantaisista sijaitsee nykyisten kesämökkien paikoilla.
Omakotitontit ovat suurehkoja, keskimäärin 1 350-neliöisiä.
Rakennusoikeutta on noin 300 neliötä, minkä lisäksi rantatonteille voi
rakentaa 30 neliön rantasaunan.
Alueelle muuttaa aikaa myöten noin 500 asukasta.
Kaupunki joutuu satsaamaan alueeseen aika tavalla. Kunnallistekniikka
maksaa vähintään 4,5 miljoonaa euroa. Silta maksaisi kaksi miljoonaa ja
sähkö- ja vesijohdot sekä tiet 2,5. Summa ei sisällä mantereen puoleisia
tietöitä tai saaren satamaa.
Ei me ihan kaikkia investointeja saada takaisin kaupungin
tontinluovutuksista. Jos alue olisi kokonaan kaupungin omistuksessa, saisimme.
Kaupunki omistaa saaren länsiosasta 40 prosenttia.
OMARANTAISIA tontteja on sijoiteltu kolmeen ryhmään. Päälinjana on, että
saaren länsipuoli täyttyy suurelta osin omarantaisista ja varjoisammalla
itäreunustalla rantaviiva jää vapaaksi.
Koikkalainen selvittää, että Ruohosaaressa pyritään välttämään virheitä,
joista joillakin alueilla on kärsitty.
Omarantaiset tontit ovat syviä ja talot on vedetty lähelle tietä,
loitolle rannasta. Rannalle on jätettävä 20 metrin suojapuuvyöhyke.
Rakennusluvissa on syytä noudattaa myös tiukkaa linjaa niin, ettei rantoja
ryhdytä muokkaamaan.
Kaavaa konsulttina laatinut Matti Veijovuori Maa ja Vesi Oy:stä kuvailee
aluetta puoliurbaaniksi vaihtoehdoksi rannanläheisessä asumisessa.
Veijovuori näkee Ruohosaaren, yliopiston rakennusten, Kotaniemen ja uuden
sillan välisen vesialueen laguunina.
Se on länsi-Lappeenrannan vihreä laguuni, Kaupunginlahti kakkonen.
LUONTOSELVITYS, liito-oravaselvitys ja sillan maapohjaselvitykset on tehty,
virtausselvitykset ovat vielä kesken. Maanomistajien kanssa käydään
parhaillaan neuvotteluja.
Saaren itäosan kaavoittaminen muuhun kuin virkistyskäyttöön tuskin
onnistuisi. Siellä on uhanalaisen kalliosinisiiven esiintymä, arvokas
harjualue sekä salpalinjan korsuja ja kivikautinen asuinpaikka.
SILTA aiheuttaa ehkä eniten päänvaivaa. Halvin olisi pitkän penkereen ja
lyhyen, 4050 metrin sillan yhdistelmä. Koikkalainen toteaa, että mitään
siltavaihtoehtoa ei ole vielä hylätty.
Kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki toivoo, että pengervaihtoehto jäänee
teoreettiseksi. Kaunein ja kallein eli riippusilta jäänee taas haaveeksi.
Saaren ja mantereen välinen vesimatka on noin 190 metriä. Sillasta tullee
noin 140155 metriä pitkä ja 11,3 metriä leveä. Siinä on kolmesta viiteen
aukkoa ja alikulkukorkeus kuutisen metriä. Haussa on yksinkertainen ja
mahdollisimman edullinen siltavaihtoehto.
Salmen läpi ei kulje virallista vesiväylää.
Toisessa, suoran sillan vaihtoehdossa siltapenger jää hyvin lyhyeksi.
Mantereen eli Skinnarilan Parkinmäen puolella tie kulkee lähellä rantaa
niin, että rannan ja tien väliin jää vielä kevyen liikenteen raitti ja 67
metrin rantatasanteelle tehty ulkoilureitti.
Toisessa, kaarevan sillan vaihtoehdossa sillan penger mantereen päässä on
hieman pidempi. Tie ja kevyen liikenteen raitti on pengerretty mantereen
rantaan. Ulkoiluraitti menee tien ali ja kulkee metsän puolella.
RUOHOSAARI lisää Koikkalaisen mielestä kaupungin vetovoimaa. Saaren
kaavoittaminen on strateginen valinta.
Tämä hanke lisää kaupungin kilpailukykyä ja verotulojakin kertyy mukavasti.
Jouhki toteaa, että yliopistolle ja Kareltekille uusi asuinalue on tärkeä.
Koulut ja kaupat ovat 34 kilometrin päässä.