Aito kotiseuturakkaus nostaa varpusen lentoon ja huulille

Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta on Polarin Saunakerhon suuryritys. Noin 40 vapaaehtoista on työstänyt Ilmari Kiannon samannimisestä boheemitarinasta kesäteatterinäytelmää Rakuunamäelle.

MATTI SAARELA

LAPPEENRANTA. Ilmari Kianto tuli 20-luvulla Lappeenrannan kylpylään

kahdeksi kuukaudeksi hoitamaan terveyttään ja jäi melkein vuodeksi.

Joku toinen olisi voinut tällaisessa reissussa jo vähän rähjääntyäkin,

mutta Kianto kirjoitti uusista lappeenrantalaisista ystävistään kirjan

K.H.P.V. Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta.

K.H.P.V on kustantajan mukaan kieltoajan yhteiskunnallinen boheemisatiiri.

Sen sankareille liika on aina ehdottomasti liikaa, mutta kohtuus

kiusallisen usein aivan liian vähän.

KIANNON Lappeenrannan reissusta tuli legenda, jonka vaalijaksi perustettiin

aikanaan salaseura Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta. Aito veljeys on

pyhää ja varmasti samassa hengessä Polarin Saunakerho ryhtyi tekemään

Kiannon romaanista kesäteatterinäytelmää Rakuunamäelle.

Lappeenranta oli vuonna 1925 vain 3 600 asukkaan varuskuntakaupunki.

– Kirjassa on hyvin tarkasti kuvattu ihmisten pukeutuminen ja olemus. En

olisi mitenkään voinut kuvitella, että Eelis Gideon Agapetus Olympiusta,

virkavapaalla olevaa sielunpaimenta näyttelisi joku muu kuin ystäväni Jukka

Vaittinen, tuottaja Ismo Talka kertoo näytelmän rooleista.

TALKA itse näyttelee jääkärimajuri Erkki Vesteriä ja muissa rooleissa on

toistakymmentä kokenutta teatterin harrastajaa ja vasta-alkajaa. Kaikkiaan

produktion kimpussa häärii noin 40 ihmistä.

– Toinen esimerkki on maanviljelijä Matti Isidor Keinänen, jota tulkitsee

luokkatoverini Pekka Lipiäinen. Kukaan ei osaa puhua niin hyvin Lappeen

murretta kuin hän, Talka jatkaa.

Osa K.H.P.V:n näyttelijöistä on perjantain ensi-illassa ensimmäistä kertaa

elämässään. Näihin ensikertalaisiin kuuluu myös Talka.

– Minä en ole aikaisemmin näytellyt kuin kerran Merenlahden Nuorisoseuran

näytelmässä, Talka tunnustaa.

NÄYTTELIJÄ Eija Elglandin tie produktioon kulki tavallaan Kiannon jalanjälkiä.

– Minä muutin joulukuussa Lappeenrantaan Helsingistä. Kuulin mieheni

ystävältä, että täällä ruvetaan tekemään tällaista ja ajattelin, että tämä

on oivallinen keino päästä sisälle lappeenrantalaisuuteen ja tutustua

täällä uusiin ihmisiin, hän kertoo.

Näytelmän Thea Sofia Angelica Blutwurm, Anne Lipiäinen on

harrastajateatterin veteraani. Hän ei heti ihastunut Kiannon kirjan äijien

hönöttelyhuumoriin.

– Kirja oli minusta todella tylsä. Ronny on kuitenkin tehnyt hyvän

käsikirjoituksen. Itse taas olen lauluihmisiä eli laulan muutenkin ja tässä

on musiikkia ja paljon tuota Merenlahden porukkaa, hän sanoo.

TORSTAINA näyttämölle ripsi vettä säännöllisin väliajoin. Ohjaaja Ronny

Virtanen ei kuitenkaan näyttänyt mitenkään huolestuneelta.

– Näytelmän valmiusaste on se mikä yleensäkin teatteriesityksellä viikkoa

ennen ensi-iltaa. Kaikki on pahasti kesken, mutta jos joku ohjaaja väittää

muuta, hän valehtelee, Virtanen veistelee.

– Prokkikset ovat aina keskeneräisiä, mutta kun ensi-iltapäivä on kerran

määrätty, se esitys on määräaikaan mennessä aina niin valmis kuin se

suinkin vain voi olla, hän jatkaa.

RAKUUNOIDEN perinnesoittokunta soittaa puoli tuntia ennen esityksen alkua

20-luvulle tyypillistä musiikkia. Viereinen sotilaskoti on yleisölle

avoinna esityspäivinä. Kaiken muun lipunmyynnistä markkinointiin hoitaa

sama talkooporukka. Näytelmää näytellään Rakuunamäellä. Näyttämö ja katsomo

on rakennettu alueella sijaitsevan tallin viereen ja itse tallissa toimii

teatterin oma salakapakka tosin täysin laillisin ja aidoin anniskeluoikeuksin.

• • •

Kohtuullisen Hutikan Pyhää Veljeskuntaa esitetään Rakuunamäellä, Adolf

Ehrnroothin aukiolla. Esityksen ensi-ilta on perjantaina 8.7. klo 19.

Esityksiä on yhteensä 15. Ensi-illan jälkeen seuraavat esitykset la 9.7 ja

su 10.7 klo 19.

Kuvateksti

Vapaiden taiteiden professori Bruno Broms alias Pekka Suhonen näyttää miten

herrasmies tarjoaa ja ohjaaja Ronny Virtanen esittää, miten varpunen

nostetaan oikeaoppisesti huulille.

EMMI KAARNA

Kirjoittaja:
Matti Saarela