Paperitehtaiden päästöt otetaan tehotarkkailuun

Saimaan Vesiensuojeluyhdistys tiivistää vesistöjen seurantatutkimusta. Biopuhdistamot pelaavat normaalioloissa tehokkaasti, mutta nyt työn tekevät bakteerit ovat joutuneet näkemään pitkää nälkää.

MATTI VEIJALAINEN

SAIMAAN vesiensuojeluyhdistys ottaa Etelä-Karjalan sellu- ja

paperitehtaiden jätevesipäästöt tehostettuun tarkkailuun.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Pentti Saukkosen mukaan viikkojen seisokin

jälkeen tehtaiden puhdistamojen prosessien käynnistämisessä ollaan

historiallisessa tilanteessa. Kellään ei ole kokemusta siitä, miten

puhdistamojen nuutumaan päässyt bakteerikanta virkoaa pitkän paussin

jälkeen takaisin siivoustöihin.

Vesiensuojeluyhdistys haluaa varmistaa, että ympäristöllisiä yllätyksiä ei

pääse tehtaiden ylösajon edetessä tapahtumaan.

Saukkosen mukaan ensi viikosta alkaa päästöjen tiivistetty tarkkailu.

– Ainakin kuukauden ajan tehtaiden lähivesistöistä aletaan ottaa näytteitä

kerran viikossa. Varmuuden vuoksi ohjelma tällaisesta tehotarkkailusta on

laadittu kahdeksi kuukaudeksi, Saukkonen kertoo.

ENSIMMÄISET paperialan työriitaseisokin laukeamisen jälkeiset näytteet

yhdistys keräsi tehtaiden purkuputkien edustavesiltä viime maanantaina.

Ensimmäinen laajempi keruukierros tehdään ensi viikon alussa.

Tutkijoiden työtahti tiivistyy lähiviikoiksi selvästi. Saukkosen mukaan

normaalitilanteessa iso rinki kierretään tehtaiden lähivesistöissä vain

neljä kertaa vuodessa.

Tavanomaisia näytteitä on tavallisissa oloissa kerätty kerran kuussa.

Poikkeus perussäännöstä on imatralaisten silmäterä Vuoksi. Sen veden laatua

seurataan muutoinkin viikottain kerättävien näytteiden analysoinnilla.

Lähiviikkojen lisätöistään vesiensuojeluyhdistys selviää Pentti Saukkosen

mukaan periaatteessa vakiomiehityksellä. Sesonkiavuksi on kuitenkin

pestattu yksi Saimaan vesiin erikoistunut tutkija lisää.

SAUKKOSEN mukaan kaikki Etelä-Karjalan paperitehtaat puhdistavat

jätevetensä nykyään biologisissa puhdistamoissa.

– Tämä menetelmä on tehokkain, Saukkonen sanoo.

Pitkän seisokin jälkeen prosessitekninen ongelma on puhdistamojen

bakteerikantojen haavoittuvuus. Bakteerit ovat tuotantoseisokissa riutuneet

ravinnon puutteessa.

Kaikki Etelä-Karjalassa vaikuttavat metsäteollisuusyritykset ovat

1960-luvulla perustetun Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksen jäseniä.

Yhdistyksen kulut katetaan erilaisilla toimeksiannoilla, joita ovat muun

muassa viranomaisten vesistöjä kuormittavalle teollisuudelle määräämät

tarkkailuvelvoitteet. Jäsenmaksutuloilla katetaan yhdistyksen aatteellinen työ.

Yhdistyksellä on oma akkreditoitu tutkimuslaboratorio. Se käsitteli viime

vuonna 6 000 näytettä, joista tehtiin 50 000 analyysia.

VIRANOMAISENA paperitehdasvesien tilaa seuraa ympäristökeskus.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lähettänyt kentälle käskykirjeen

tarkkailun lisäämisestä ylösajojen aikana.

– Riskinä on, että tällaisessa poikkeustilanteessa ulos saattaa tulla

yllättäviä ravinnepaukkuja, ryhmäpäällikkö Pentti Välipakka sanoo.

Lähiviikoiksi tehtaiden päästölupaehtoja on Välipakan mukaan myös

tarkennettu. Yleensä ehtopolitiikassa operoidaan kuukausikeskiarvoilla,

mutta nyt päästöjen mittausseula on tilapäisesti tiheämpi.

Ympäristökeskus seuraa vesistöpäästöjen kehittymistä nyt myös suoraan itse.

– Ensimmäiseksi otimme pohjalle niinsanotut nollanäytteet tehtaiden vielä

seisoessa, Välipakka kertoo.

Kuvateksti

Kaukopään tehtaat ovat Saimaan rannalla Imatralla. Alueen vesitutkimuksen

perusnäytteet otetaan tehtaiden edustalta.

EMMI KAARNA

Kirjoittaja:
Matti Veijalainen