Savitaipaleen retkeilyreitistö vie kivikauden ihmisen jäljille

Lepänkannosta haarautuva polkujen verkosto tarjoaa reittejä moneen makuun. Seuraavaksi Savitaipaleella panostetaan vesiretkeilyyn.

ANNE KOKKONEN

SAVITAIPALE. Jääkauden ja kivikauden näkyvät jäljet tulevat tutuiksi Savitaipaleen uuden retkeilyreitistön varrella. Keskiviikkoiltana virallisesti avattu Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen -reitti tarjoaa mielenkiintoista nähtävää monenlaisille ihmisille.

Kirkonkylän laidalta Olkkolan Hovin pihapiiristä lähtevä polkuverkko vie vaihtelevia sorateitä pitkin ensin Lepänkannon taukopaikalle ja edelleen Säkniemeen, josta reitti risteilee harjujen, suppien ja Kuolimon rantavallien lomassa Rovastinojan kivikautiselle asuinpaikalle. Vuonna 1987 löydetyn arkeologisen kohteen ennallistus toimii nyt unohtumattomana taukopaikkana.

Rovastinojan ääreltä voi palata kirkonkylään samaa reittiä tai kiertää Tölskin ja Pomperin maalaismaisemien sekä Rajalamminsuon kautta Olkkolaan. Reitin kokonaispituus on 19 kilometriä, mutta Lepänkannosta haarautuva polkujen verkosto tarjoaa mahdollisuuden myös useisiin lyhyempiin kierroksiin.

Jääkaudesta muistuttavat jyrkät harjut ja supat tarjoavat haastetta tottuneellekin retkeilijälle, mutta toisaalta myös sunnuntaikävelijä pystyy nauttimaan reitin luonnosta ja näkymistä. Reitti kulkee pitkiä matkoja teitä pitkin, joten matkaa voi taittaa vaikka polkupyörällä.

SAVITAIPALEEN ja Suomenniemen kuntien yhteishankkeena syntynyt retkeilyreitistö merkitsee huomattavaa parannusta alueen luontomatkailulle. Tähän asti merkittyjä reittejä on ollut vain vähän ja nekin osin umpeenkasvaneita.

– Me löysimme reiteille hyvät teemat, joissa paikallinen luonto ja historia näkyvät. Jääkauden jäljet ja kivikauden ihminen sopii meille oikein hyvin, Savitaipaleen kunnanjohtaja Veli Nummela arvioi.

Alunperin Kuolimon kunnat suunnittelivat yhden yhteisen reitin toteuttamista. Tarkoituksena oli ylittää Kuolimo isojen saarten ja kapeikkojen kautta, mutta reitti ei ollut helposti toteutettavissa. Siksi molemmat kunnat päätyivät tekemään omat erilliset reittinsä.

Tässä tapauksessa nälkä on alkanut kasvaa syödessä ja Nummela paljasti, että seuraava reittihanke on jo idea-asteella. Sopivia maastoja voisi löytyä Luotolahden, Partakosken ja Orrain suunnalta.

– Uskon, että etenkin vesiretkeilyllä voi olla Kuolimolla hyvät menestymisen edellytykset. Moottorikelkkareittejäkään ei sovi unohtaa, sillä moottorikelkkailu on yleistyvä harrastus ja on kaikkien etu, että kelkkailu saadaan merkityille reiteille, Nummela korosti.

Mitä paremmin reitit saadaan yhteiskäyttöön soveltuviksi, sen parempi. Nyt avattu polkuverkosto sopii osittain myös maastopyöräilyyn ja tulevaisuudessa esimerkiksi patikoijien ja moottorikelkkailijoiden edut voitaisiin ehkä yhdistää.

RETKEILYREITIT KUOLIMON ALUEELLA

Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen: Savitaipaleella Olkkolan

Hovin pihapiiristä Lepänkantoon, Säkniemeen ja Rovastinojalle ulottuva

19 kilometrin mittainen reitistö. Osittainen mahdollisuus maastopyöräilyyn.

Maitotie: Suomenniemellä Karkauksen paikallistietä pitkin kulkeva pyöräilykelpoinen reitti. Halisen rannasta Karkauksen kylälle matkaa noin kuusi kilometriä.

Saarajärven kierros: Suomenniemen Karkauksen kylässä kulkeva noin viiden kilometrin mittainen

kävelyreitti.

Irja Hannosen polku: Suomenniemen Karkauksessa Kuituran metsissä kulkeva noin

neljän kilometrin pituinen luontopolku.

Säänjärven retkipolku: Savitaipaleen Säänjärvellä kulkeva neljä kilometriä pitkä retkipolku, jonka varrella on lintutorni ja

kaksi taukopaikkaa.

Kuvateksti

Retkeilyreitistön avajaisvieraat totesivat Savitaipaleen jyrkkien harjujen tarjoavan hyviä näköalapaikkoja ankaran kiipeämisen vastineeksi.

ANNE KOKKONEN

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen