URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN johtavat poliitikot eivät innostu alkuunkaan maakuntien yhdistämispuheista. Viimeksi niitä on esittänyt valtiosihteeri Raimo Sailas.
Pohjoisessa naapurimaakunnassa Etelä-Savossa saa puolestaan kannatusta suuntautuminen entistä voimakkaammin etelään eli Etelä-Karjala-yhteistyö. Taustalla ovat Etelä-Savon sisäiset kiistat ja oman vaalipiirin pieni koko.
Etelä-Savosta valitaan enää kuusi kansanedustajaa ja äänikynnys on Suomen korkein, peräti 15 prosenttia.
Mikkeliläinen kansanedustaja Arto Seppälä (sd.) kannattaa maakunnan suuntautumista etelään, koska Etelä-Savon entisestään vahvat yhteydet Pietariin vain kasvavat. Myös Lappeenrannan suunta houkuttelee.
Miljoonakaupunki Pietari on kasvava markkina-alue. Meidän tulisi olla entistä tiiviimmin yhteydessä sinne päin, Seppälä perustelee ja toivoo Etelä-Karjalan päättäjien ottavan tällaiset avaukset myönteisesti vastaan.
Etelä-Savo on valtion aluehallinnossa jo kytköksissä Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Tiepiiri, veropiiri ja työsuojelupiiri ovat yhteiset. Lisäksi kolme maakuntaa kuuluvat samaan EU:n Interreg-alueeseen, jonka tuet ovat jatkossa entistä tärkeämpiä.
Arto Seppälän omaan Etelä-Karjala-myönteisyyteen vaikuttaa sekin, että hän viettää kesät vaimonsa kotipaikalla Suomenniemellä.
ETELÄ-KARJALAN maakuntahallituksen puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) ei ole keskustellut yhteistyöstä eteläsavolaisten kanssa. Hän kannattaa luontevaa, asiakohtaista yhteistyötä, josta Etelä-Karjala hyötyy parhaiten.
Sen sijaan maakuntien yhdistämisestä Etelä-Karjalassa ei ole tarvetta keskustella.
Niin Etelä-Karjala kuin Kymenlaaksokin ovat luontaiset talousalueet. Meillä ei ole syntynyt spontaania keskustelua yhdistämisestä.
Eiväthän maakuntaliitot ole kalliita organisaatioita, jotka kuluttaisivat valtion tai julkisen talouden menoja. Ymmärrän, että kuntaliitoksista puhutaan, mutta maakuntaliittoja yhdistämällä ei saada säästöjä.
MAAKUNTAHALLITUKSEN varapuheenjohtajat Ari Berg (kesk.) Parikkalasta ja Reijo Paajanen (kok.) Lappeenrannasta ovat Mönkäreen linjoilla.
Yhteistyötä maakuntien välillä pitää lisätä, jotta isoja valtakunnallisia asioita saadaan eteenpäin. Maakuntaidentiteetin ja eteläkarjalaisuuden kannalta en kuitenkaan näe mitään hyötyä maakuntien yhdistämisestä.
Meistä ei saa savolaisia tekemälläkään, eikä savolaisista saa eteläkarjalaisia, Berg sanoo ja pitää oman maakunnan ja sen imagon nostamista ykkösasiana.
REIJO PAAJASEN mielestä nykyiset maakunnat ovat luontaisia kokonaisuuksia. Etelä-Karjalan yhdistäminen toiseen maakuntaan olisi tosi hankalaa.
Kun katsoo tätä keskustelua Kymenlaakson kanssa, niin hankalaa se on, vaikka yritämme toimia yhdessä.
Paajanen on valmis tiivistämään yhteistyötä eteläsavolaisten ja muiden itäsuomalaisten kansanedustajien kanssa. Hänelle itselleen se olisi luontevaa, koska hän on syntyisin Mikkelistä.
Ari Bergillä on puolestaan työpaikka Mikkelissä Järvi-Suomen portin kehityspäällikkönä. Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtajana hänellä on hyvät yhteydet Savonlinnan suuntaan.
Liikun maakunnissa paljon työni takia, mutta maakuntien rajat eivät minusta näy millään tavalla käytännön elämässä. Kunkin maakunnan omaleimaisuutta kannattaisi kyllä korostaa, Berg toteaa.
MAAKUNTAHALLITUKSEN uusi lappeenrantalainen jäsen Irmeli Henttonen (kesk.) sanoo, että hallinnollisesta näkökulmasta maakuntien yhdistämistä voisi tietysti ajatella, mutta paljon tärkeämpiä ovat identiteetti- ja tunnekysymykset.
Ei maakuntia voi keinotekoisesti sulattaa yhteen, ne syntyvät luonnostaan.
Jos maakuntia olisi pakko yhdistää, niin Etelä-Karjala ja Kymenlaakso olisivat luonteva pari, jota esimerkiksi Kuutostie ja rata yhdistävät.
Irmeli Henttonen on kotoisin Etelä-Savosta, joten hän ei vastusta tiiviimpää yhteistyötä savolaisten kanssa.
Kuvateksti
Etelä-Savossa on alettu keskustella yhteistyön suunnista. Etelä-Karjala houkuttelee enemmän kuin Pohjois-Savo tai Pohjois-Karjala.
PÄIVI VIRTA-SALO