Lappeen raviradalla on edessään suuret haasteet

Kavalluksesta kertyy ylimääräisiä kuluja noin 200 000 euroa. Raviradan uusi johto uskoo tiukan taloudenpidon, toiminnan tehostamisen ja talkootyön auttavan yli vaikeuksien.

ANTTI MUNNUKKA

LAPPEEN RAVIRADAN uusi johtokaksikko ei pääse aloittamaan työtään niin

sanotulta puhtaalta pöydältä. Lappeenrannan Keskusravirata Oy:n hallituksen

puheenjohtaja Jyrki Jauhiainen ja yhtiön toimitusjohtaja Heikki Heimala

ovatkin vakavia miehiä kertoessaan radan tulevaisuudesta.

Idänkaupassa rutinoitunut maat.metsät. maisteri Jauhiainen astui remmiin

kesäkuussa, kun radalle valittiin uusi hallitus, jo kolmas tänä vuonna.

TE-keskuksen yritystutkijana toiminut agrologi Heimala aloitti työnsä 1.8.

Nyt molemmilla on käsitys siitä missä mennään ja minne pyritään.

Yhtiön kassaa ja ulkoista kuvaa rasittaa radan yksityisessä

etäpelipisteessä pitkään jatkunut kavallus, josta koituu radalle

ylimääräisiä kuluja lähes 200 000 euroa.

JAUHIAINEN ja Heimala sekä uusittu hallitus kuitenkin kuitenkin luottavat

radan mahdollisuuksiin. Perusasiat ja paikat ovat kunnossa.

– Valoa tunnelin päähän tuovat vuonna 2009 järjestettävät kuninkuusravit,

raviurheilun ylinen noususuhdanne sekä usko maakunnan hevosharrastajien

haluun säilyttää ja kehittää hevosurheilua Lappeen raviradalla, muotoilevat

Jauhiainen ja Heimala ajatuksensa.

Kavallus itsessään on taakse jäänyttä elämää. Oikeudessa sitä käsitellään,

kun syyttäjä syyskuun loppuun mennessä tekee päätöksensä.

RADAN TULOS tänä vuonna tulee olemaan tappiollinen. Tragikoomista on, että

myös radan etäpelituotot ovat vähentyneet, kun monella tapaa aktiivinen,

etelän pelaajienkin suosima pelipiste kavalluksen takia lopetti toimintansa.

Ongelmaksi ovat yhteensattumien takia osoittautuneet myös kesän kaksi

sunnuntaille osunutta Totoline pelipäivää.

Samaan aikaan kulut ovat kasvaneet. Pienimpiä niistä eivät ole

turhanoloiset asianajokulut, noin 20 000 euroa.

– Kulut on sopeutettava vastaamaan tuloja, toimintaa tehostettava kaikilla

sektoreilla, sanoo Jauhiainen.

Hevosenomistajien tarvitse Jauhiaisen mukaan kuitenkaan olla huolissaan:

– Uusi hallitus on neuvotellut lainoituksen, jonka turvin niin palkinnot

maksetaan ajallaan.

RAHAA KUITENKIN on vähän. Uusi hallitus on päättänyt, että lokakuun kahdet

omavastuuravit ajetaan tavallista pienemmillä 300 – 450 euron

ykköspalkinnoilla. Radan toimihenkilöiden toivotaan osallistuvan

talkooraveihin omalla panoksellaan.

– Yhdet talkoot radalla jo järjestettiin, kun aluetta kunnostettiin ennen

ratsastuksen SM-kisoja. Väkeä oli ilahduttavasti useita kymmeniä ja jälkeä

syntyi, kertoo toimitusjohtaja Heimala.

Talkooväkeä ja uusia toimihenkilöitä tarvitaan. Jauhiainen ja Heimala

toivovat halukkaiden ottavan yhteyttä.

RAVIRATOJEN PISTEYTYS varjostaa niin Lappeen kuin monen muunkin

maakuntaradan tulevaisuutta.

– Lappeen kokonaispistemäärä oli viime vuonna luokkaa tyydyttävä miinus,

mutta kuitenkin alle keskiarvon, kertoi Jauhiainen.

Suomen Hippos on paraikaa uudistamassa raviratojen luokitusta. Maassa on

Vermon päärata ja 19 maakuntarataa.

– Lappeen pärjää tässä talovertailussa huonosti suuren nettovelkansa takia,

murehtii Jauhiainen.

Jatkossa kilpailu hyvistä ravipäivistä kiihtyy. Ongelma on hankala, sillä

jaossa syntyy helposti kierre: huono kilpailupäivä huonontaa aina

mahdollisuuksia tulevaisuudessakaan saada parempia päiviä.

JO 1990-LUVUN alussa jonkin aikaa raviradan hallituksessa toiminut

Jauhiainen uskoo tuotteeseen:

– Uusi hallitus on ottanut täyden vastuun toiminnan turvaamisesta ja

kehittämisestä. Lappee osaa järjestää hyvät ja kiinnostavat ravit, mutta

niiden kehittämiseksi on paljon tekemätöntä työtä. Hyvää hevosmieshenkeä

tarvitaan radan pelastamiseksi, sanoo Jauhiainen.

Kuvateksti

Kohti tulevaisuutta katsovat tuomaritornin katolta Lappeen raviradan

hallituksen puheenjohtaja Jyrki Jauhiainen (oik.) ja ratayhtiön

toimitusjohtaja Heikki Heimala.

MARLEENA LIIKKANEN

Kirjoittaja:
Antti Munnukka