URPO LAANINEN
LAPPEENRANTA. Saimaan ranta-alueille ei haluta kansallisen kaupunkipuiston
statusta. Tämä tuli lopullisesti selväksi Lappeenrannan
kaupunginvaltuustossa, joka tyrmäsi sen äänin 4110.
Kaupunkipuisto-ajatuksen halusivat vielä nostaa Lappeenrannan kestävän
kehityksen ohjelmaan Myö-liikkeen, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut.
Lappeenranta kehittää Saimaan ranta-alueita omalla kehittämisohjelmallaan,
josta kaupunginhallitus poisti kaupunkipuisto-statuksen hakemisen vuosi
sitten. Hallitus otti sen elokuussa pois myös kestävän kehityksen ohjelmasta.
Muutosesityksen tehnyt valtuutettu Antti O. Arponen (myö) perusteli
kaupunkipuistoa Lappeenrannan arvokkailla ja houkuttelevilla miljöillä.
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ei edellytä uusia suunnitelmia ja
aluevarauksia.
Arponen muistutti, että Etelä-Saimaan vaalikoneessa vuosi sitten lähes
puolet valituista valtuutetuista kannatti kaupunkipuistoa ja vain 38
prosenttia vastusti.
Hän kertoi, että esimerkiksi Hämeenlinna, Pori ja Heinola ovat jo
hyväksyneet kansallisen kaupunkipuiston ja pitävät sitä näkyvästi esillä
turisteja houkutellessaan.
Matti J. Kuronen (myö) epäili, että kaupunkipuiston vastustajilla on
taustalla ajatus rakentamalla nakertamisesta. Rantoja halutaan ehkä
säilyttää muuhun kuin kaupunkilaisten käyttöön.
KUROSEN mielestä nyt olisi ollut viimeinen kerta nostaa Saimaan rannat
esille. Hän muistutti, että Imatra tekee omaa kaupunkipuistoaan.
Varavaltuutettu Markku Aalto (vas.) oletti, että suurin osa valtuustosta
olisi aiemmin kannattanut kaupunkipuistoa, jos sillä olisi ollut enemmän
tietoa asiasta. Myön Ari Tuomikoski ja Juha Härkönen katsoivat, että
Lappeenrannan pitäisi hyödyntää kansallisen kaupunkipuiston statusta.
KAUPUNGINVALTUUSTON selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että Lappeenrannan ei
ole syytä antaa päätösvaltaa Saimaan rantojen kehittämisestä
ympäristöministeriölle.
Kansallinen kaupunkipuisto-status merkitsisi, että ympäristöministeriö
viime kädessä hyväksyisi tulevat ratkaisut ja hankkeet, Ilpo Hakula (kok.)
totesi.
Marjatta Laakko (kd.) oli samaa mieltä. Hän totesi, että Lappeenrannassa
ollaan hyvin yksimielisiä Saimaan rantojen säästämisestä kaupunkilaisten
käyttöön.
Raimo Paalanen (sd.) ei uskonut, että tuleviin valtuustoihin tulisi joukko,
joka ei antaisi samaa arvoa ranta-alueille kuin nykyiset päättäjät.
On uskomatonta, että rantojen kehittämiselle tulee sillä status, kun
lopullinen päätösvalta siirtyy pois kaupunginvaltuuston salista.
PÖKSÄNLAHDEN leirikeskuksen kaupat valtuusto hyväksyi yksimielisesti.
Savitaipaleen kunta saa viiden hehtaarin alueen rakennuksineen 330 000 eurolla.
Lappeenranta-lisää saa tällä hetkellä 228 perhettä. Minna Kivimäki (myö)
oli esittänyt valtuustoaloitteeseen työssäoloehdon lieventämistä, jolla
entistä useammat saisivat lisää. Valtuusto katsoi yksimielisesti, että
kaupungilla ei ole rahaa uusiin menonlisäyksiin.
Kivimäen lisäksi Hanna Patrikainen (kok.) esitti kokouksessa
työssäoloehtoon helpotuksia ja perheille enemmän valintavaihtoehtoja
lapsenhoidon järjestämisessä.
KAUPUNGINVALTUUSTO onnitteli kokouksensa alussa 60 vuotta täyttänyttä Jorma
Nisosta, joka on toiminut yli 16 vuotta valtuutettuna sekä pitkään
keskustan valtuustoryhmän ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.
Valtuustotyö on ollut mielenkiintoista ja kasvattavaa aikaa tavalliselle
kyläpoliitikolle. Yhtään päivää en antaisi pois, Nisonen totesi.
Kuvateksti
Lappeenranta kehittää Saimaan rantoja ilman kaupunkipuisto-statusta. Kuvat
korkkitehtaan rannasta, josta suunnitellaan kävelyreittiä Huhtiniemeen ja
länsialueelle.
PEKKA HÖLKKI