KILPAILUVIRASTO pelkää jätehuoltomonopolia Etelä-Karjalassa. Kuntaliitossa
ollaan huolissaan siitä, ymmärtävätkö kunnat vastuunsa jätehuollon
järjestäjänä.
Kuntaliiton jätehuoltovastaava, ympäristöinsinööri Seija Paajanen
muistuttaa, että kunta on viime kädessä vastuussa asumisessa syntyvistä
jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä.
Monessa yhteydessä on korostettu, että yhteiskunnan tehtäväksi on jätetty
yhdyskuntien jätehuollon järjestäminen, jotta se hoituu
kannattamattomillakin alueilla. Pidämme tärkeänä, että vastuu on kunnilla,
jotta haja-asutusalueiden jätteet hoidetaan.
Jos kunnallinen jätehuoltoyhtiö myydään ja jätehuolto jää kokonaan
yksityisen yrittäjän vastuulle, yritys saattaa lopettaa yhtiön, ellei tulos
synny.
Paajasen mielestä olisi suotavaa, että tällaiset esisopimukset, joissa on
kyse palvelun hankkimisesta, pitäisi kilpailuttaa.
Tämä on hyvin lähellä palvelun hankintaa. Jos kunta lähtee hankkimaan
jätteenkäsittelypalvelut yksityiseltä yritykseltä, niin palvelut pitäisi
kilpailuttaa.
MYÖS KILPAILIJAT ihmettelevät, miksei Etelä-Karjalan Jätehuollon myyntiä
ole kilpailutettu. Suomen toiseksi suurimman jätehuoltoyhtiön, Sita Finland
Oy:n toimitusjohtaja Tapio Keränen totesi, että Sitalta ei ole pyydetty
ostotarjousta.
JÄTEHUOLTOYHTIÖN mahdollinen myynti ei kuitenkaan riko suoranaisesti
kilpailulakeja. Kilpailuvirasto tutkii yrityskaupat, mikäli ostajan ja
myyjän liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa.
Kilpailuvirasto saattaa kuitenkin tutkia pienempiäkin yrityskauppoja,
mikäli siinä syntyy merkittävä alueellinen monopoli.
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy.n osakaskuntien luottamushenkilöt eivät
vastusta yrityskauppaa. Luottamushenkilöt edellyttävät, että
yhdyskuntajätteen vastaanottohinta säilyy kilpailukykyisenä, eikä synny
monopolia.
YHTIÖN toimitusjohtaja Mika Suomalainen kiirehtii ratkaisua. Jäteyhtiön
talous on niin pahassa jamassa, että hänen mielestään jonkin uuden
ratkaisun on löydyttävä.
Viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto jäi
vähentyneiden jätemäärien takia 4,5 miljoonaan euroon.
Yhtiö ei pystynyt lyhentämään velkaansa, vaan ainoastaan maksamaan velkojen
korot. Vuoden lopussa jäteyhtiöllä oli velkaa 13,5 miljoonaa euroa.
MAAKUNTA SIVU 5