ILPO LESKINEN
LAPPEENRANTA. Kauskila saattoi kehittyä muinaisen Lappeen keskukseksi Viipurin linnan seurauksena ja vaikutuksesta.
Sen jälkeen kun Hämeenlinna ja Viipurin linna olivat syntyneet, Kauskila sijaitsi keskeisellä paikalla Viipurista Hämeeseen johtavan ylisen Viipurintien varrella.
Näin kertoo professori Jukka Korpela Joensuun yliopistosta. Hän puhui arkeologian päivän tapahtumassa Sammonlahdessa, jossa teemana oli keskiajan kirkko Etelä-Karjalassa.
TAIPALSAARELLA oli runsaasti asutusta viikinki- ja ristiretkiajalla (8001300 jKr.).
Viikinkien idäntie kulki Korpelan arvion mukaan eteläisen Saimaan kautta. Tällöin Taipalsaari sijaitsi keskeisellä paikalla. Kauskila ei voinut millään kehittyä keskukseksi.
Kauskila oli liian syrjäisellä paikalla viikinkiajalla.
KAUSKILAAN on Korpelan käsityksen mukaan syntynyt kristillinen keskus 1300-luvulla.
Kun Hämeen- ja Viipurin linnat rakennettiin, Kauskila alkoi kasvaa ja Taipalsaaren merkitys väheni.
Viipurin linna oli Ruotsin vallan alla. Kauskilan syntyminen liittyy todennäköisesti tähän vaiheeseen.
Kauskila oli idästä länteen johtavan kulkureitin varrella. Tätä reittiä pitkin itäisiä vaikutteita on kulkeutunut Päijänteen seudulle saakka.
KOKO ITÄ-SUOMI on Korpelan mukaan edelleen liian vähän tutkittua historiassa ja varhaishistoriassa.
Itä-Suomi on edelleen tutkimuksen mustaa aluetta.
Tutkimuksen painopiste on ollut vuosikymmeniä Länsi-Suomessa, mitä Korpelakin monien muiden tavoin kritisoi.
Koska tutkimustietoa on ollut vähän, Itä-Suomen varhaishistoriasta vedetyt johtopäätökset ovat olleet virheellisiä ja vähätteleviä.
JUKKA KORPELA on vakuuttunut, että Itä-Suomessa oli tiheä asutus viikinkiajalla (8001050 jKr.).
Vaikka arkeologisia löytöjä on vähän, järvien sedimenttitutkimukset kertovat runsaasta ihmistoiminnasta tuona aikana.
Korpela korostaa, että pysyvä maanviljelys ei ole ainoa pysyvän asutuksen muoto, vaikka näin on yleensä ajateltu. Kalastus on ollut Itä-Suomen tärkein elinkeino ja mahdollistanut pysyvän asutuksen yhtä lailla.
Itä-Suomessa on voinut elää suuri kalastajaväestö.
Suomi on ollut äärialuetta maanviljelykselle, joten ei voida kuvitella, että maanviljelys olisi kovin laajasti tänne edes levinnyt.
Käsitykset Itä-Suomen voimakkaasta väestönkasvusta historiallisella ajalla eivät saa Korpelalta tukea. Se, mitä 1500-luvulla on pidetty väestönkasvuna, on ollut verotuksen kasvua.
Kuvateksti
Arkeologian päivän ohjelmaan kuului ekumeeninen jumalanpalvelus Kauskilassa rovasti Jorma Taipaleen (vas.) johdolla. Dominikaanikuorolaiset Paavo Salakka ja Ilkka Turkka lauloivat.
SEPPO RAUTIOVAARA