MARTTI HYTTI
KUNTALIITTO on huolissaan, tiedostavatko kunnat vastuunsa jätehuollon
järjestäjänä. Jätehuoltolain mukaan kunta on viime kädessä vastuussa
asumisessa syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä.
Etelä-Karjalan Jätehuolto oy:n mahdollinen myynti Lassila&Tikanoja oyj:lle
on muuallakin kuin Kuntaliitossa herättänyt ihmetystä. Kilpailuvirastossa
ja Suomen Ympäristökeskuksessa on esisopimusta hämmästelty. Kilpailijat
puolestaan kummastelevat, miksei jäteyhtiön myyntiä kilpailutettu.
Kuntaliiton jätehuoltovastaava, energiainsinööri Seija Paajanen pitää
suotavana, että tämän tyyppiset palvelut kilpailutetaan.
Tämä on hyvin lähellä palvelun hankintaa. Jos kunta lähtee hankkimaan
jätteenkäsittelypalvelut yksityisiltä yrityksiltä, niin palvelut pitäisi
kilpailuttaa.
Hän muistuttaa, että yhteiskunnan tehtäväksi on jätetty yhdyskuntien
jätehuollon järjestäminen.
Jos kunnallinen jätehuoltoyhtiö myydään ja jätehuolto jää kokonaan
yksityisen yrittäjän vastuulle, yritys saattaa lopettaa yhtiön, ellei tulos
synny. Yritys voi todeta, että tämä ei ollutkaan niin hyvä bisnes kuin
kuviteltiin ja laittaa luudan ovelle.
Paajanen ihmettelee muutenkin, miten Etelä-Karjalan Jätehuolto oy:n myynti
yksityiselle yritykselle on mahdollista.
Yhtiön osakassopimuksessa on, että osakkeita ei myydä kuin kunnille. Jos
osakassopimukseen halutaan tehdä muutos, niin muutokselle pitää löytyä
kunnissa yksimielinen hyväksyntä. 11 kunnassa yksimielisen päätöksen
saaminen ei ole ihan helppoa.
KILPAILUVIRASTON osastopäällikkö Juhani Pennanen korostaa, että
Etelä-Karjalan Jätehuolto oy:n kokoisen yhtiön myynti ei kuulu yleensä
kilpailuvirastolle.
Kilpailuvirasto tutkii yrityskaupan, mikäli ostajan ja myyjän liikevaihto
ylittää 20 miljoonaa euroa. Tässä tapauksessa myyjän liikevaihto jää
selvästi rajan alapuolelle.
Tästä säännöstä saatetaan hänen mukaansa poiketa, mikäli yrityskaupalla
syntyy alueellisesti merkittävä monopoli.
Tämä yrityskauppa vaikuttaa aika erikoiselta. Sitä on jo ihmetelty
monessa virastossa.
Pennanen arvioi, että yrityskauppa saattaa liittyä julkisten hankintojen
määräyksiin.
Tämän tapaiset riitatapaukset ratkotaan yleensä markkinaoikeudessa.
Tällaiseen yrityskauppaan liittyy se ongelma, että kun kunnat ovat
vastuussa jätehuollon järjestämisestä, ne voivat antaa sen toisen yrityksen
hoidettavaksi vain, mikäli yritys on niiden määräysvallassa.
Hankintalain perusteella tällaisia palveluja ei voida oman arvioni mukaan
suoraan antaa yksityisen yrityksen hoidettavaksi.
KILPAILIJAT ihmettelevät, että miksei Etelä-Karjalan myyntiä kilpailutettu.
Maamme toiseksi suurimman jätehuoltoyhtiön, Sita Finland Oy:n,
toimitusjohtaja Tapio Keränen totesi, että Sitalta ei ole pyydetty
ostotarjousta.
Tuntuu ihmeelliseltä, että muilta alan toimijoilta ei pyydetty lainkaan
tarjouksia. Olisimme olleet kiinnostuneita keskustelemaan asiasta.