MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI. Koulun eteisessä käy kova kuhina. Oppilaat vetävät hynttyitä päälle. Yhdestä tulee sairaanhoitaja, toisesta upseeri, kolmannesta hiihtäjä.
Kannuskosken koulu on seisonut mäellään sata vuotta. Juhlan aika on lauantaina.
Eteisessä tapahtuva vauhdikas pukeutumisoperaatio valmistelee näytelmä- ja kuoroharjoitusta. Kaikki oppilaat ovat mukana touhussa.
Koulun historiaa peilaavan näytelmän harjoitukset sujuvat hyvin. Opettaja Karoliina Suni kyselee harjoituksen jälkeen, onko kaikilla jo tarvittavat vaatteet. Ihan kaikilla ei ole. Yhdeltä puuttuvat tummat housut ja vaalea paita. Kyllä nekin jostain juhlaan mennessä järjestyvät.
Koulun rehtori Eija Bukowski kiittelee välitunnilla opettajien huoneessa oppilaitaan. Hänellä on alkanut koulussa kymmenes vuosi. Hän on nähnyt ikäluokkien tulevan ja lähtevän. Ehkä jostain nykyisestä oppilaasta tulee oikeasti sairaanhoitaja, toisesta upseeri ja kolmannesta kova hiihtäjä.
Oppilaita on 29, joista 12 ensimmäisellä ja toisella luokalla sekä 17 luokilla 36. Nämä ovat kahden opettajan koulussa myös opetusryhmien koot.
PIENELLÄ KYLÄKOULULLA opettajan on oltava vähän jokapaikan höylä. Hänen on pystyttävä opettamaan ainetta kuin ainetta, koska opetussuunnitelma on samanlainen kuin suuremmissa kouluissa.
Työ on joskus raskasta. Kun samassa luokassa on neljän eri luokan oppilaita, on opettajalla tekemistä, että huomaa ja muistaa joka hetki jokaisen oppilaan tieto- ja taitotason.
Toisaalta on pienessä yksikössä myös hyvät puolensa.
Ympäristö on kodinomaisempi. Kaikki lapset varmasti huomioidaan.
Harmi, että tällaisia kouluja on lakkautettu niin paljon. Hyvä, että tämä on saanut säilyä, rehtori tuumaa.
Koulu on pitäjän pienin. Kirkonkylän koulussa on kolme opettajaa. Kangasvarren koulu on jo ihan eri kokoluokkaa Taavetin kouluista puhumattakaan.
Koulussa on tehty laajempi remontti viimeksi 1960-luvulla, ja maalattu ulkoa muutama vuosi sitten. Odotetun laajakaistayhteyden koulu sai tämän lukuvuoden alkaessa.
KANNUSKOSKELLE aika suuri osa oppilasta tulee taksikyydillä. Yksi kyytiläisistä on näytelmässä upseerina esiintyvä Martti Piiparinen.
Neljättä luokkaa käyvä Martti kertoo koulumatkaa Kaitjärveltä kertyvän kymmenisen kilometriä. Hän on viihtynyt, eikä kouluun ole aamuisin ikävä lähteä, kiitos mukavien kamujen. Ei valittamista ole opettajissakaan.
Eija Bukowski kehuu oppilaita kilteiksi.
Kun Kannuskosken oppilaat ovat lähteneet täältä toisiin kouluihin, he ovat menestyneet.
He ovat oppineet omatoimisiksi ja auttamaan toisiaan. Olen kuullut, että täältä toisiin kouluihin siirtyneet ovat aina heti valmiita aloittamaan työt.
KODIN JA KOULUN yhteistyö luistaa hienosti. Osa oppilaiden vanhemmista on ollut auttamassa myös lauantaisten juhlien järjestämisessä.
Eräistä suvuista monet sukupolvet ovat käyneet samaa koulua. Yksi sellainen on Neuvosen suku. Juho Neuvonen on yksi nykyisistä oppilaista. Hänen isänsä Tarmo Neuvonen kävi samaa koulua 1960-luvulla, ja Tarmon isä Eino aiemmin.
Isoisä Emil kävi kiertokoulua sekä samassa kylässä toiminutta tehtaan koulua. Emilin isä Antti oli puolestaan mukana kokouksessa, jossa Kannuskosken koulu päätettiin perustaa.
Tarmo Neuvosen mielestä on erittäin hieno asia, että koulu on Kannuskoskella säilynyt.
Koulun vuoksi on taisteltu. Valkealan puoleltakin on hommattu lapsia luokille, hän kertoo.
100-VUOTISJUHLA pidetään lauantaina koulun pihalle pystytettävässä suuressa teltassa. Kello 12 alkavassa juhlassa menneitä vuosikymmeniä muistelevat koulun entinen opettaja Risto Gertsch ja entinen oppilas, terveystieteiden maisteri Anne Sundström. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Seppo Lahtela.
Kuvateksti
Oppilaat ovat harjoitelleet ahkerasti koulun historiaa peilaavaa näytelmää. Sisarukset Salli ja Siiri Harju auttavat hiihtäjän asua Martta Harjun päälle.
MARLEENA LIIKKANEN