Karjala on moniääninen kuvataiteessakin

Viipurin taiteilijaseura täyttää 75 vuotta. Suomen viidenneksi suurin taiteilijayhdistys on säilyttänyt alkuperäisen profiilinsa.

PETTERI VÄRTÖ

IMATRA. Karjalan palauttamistavat taipuvat karjalaisuuden tavoin monituisiin muotoihin. Yksi tapa on syyskuun aikana esillä Imatran kulttuurikeskuksessa. Taidemuseoon ripustettiin loppuviikosta Viipurin taiteilijaseuran 75-vuotisjuhlanäyttely.

Näyttelyn kokoava teema on – karjalaisuus. Taiteilijaseuran jäsenkirja edellyttää kuvataitelijan näyttöjen ohella jonkinlaista sidettä nykyisen itärajan takaiseen Karjalaan. Teemalle on ominaista pensselinvetojen kirjavuus.

– Meitä oli vastassa kaaos, kun saavuimme ripustamaan näyttelyä, kuvataiteilijat Eila Ekman-Björkman ja Kalevi Liski kertovat.

Taiteenteossa harjaantuneen silmän avulla kaksikko kuitenkin loi taidemuseon avariin ja valoisiin tiloihin näkymän Suomen vanhimman taiteilijaseuran jäsenten nykykuntoon. 50 kuvataiteilijalta on nähtävillä joukko tuoreita töitä. Suurin osa teoksista on maalauksia, mutta esillä on myös grafiikkaa ja veistoksia. Käytettyjen tekniikoiden suhdeluku mukailee seuran kaikkiaan 90 nykyjäsenen taiteentyöstötapoja.

VIIPURIN taiteilijaseura on Suomen vanhin ammattitaiteilijoiden yhdistys Suomessa yhdessä Turun taiteilijaseuran kanssa. Seura perustettiin Viipurin Pyöreässä tornissa 5. syyskuuta 1930. Sen aloitteesta syntyi vuonna 1938 kuvataiteilijoiden valtakunnallinen kattojärjestö.

Toisen maailmansodan jälkeen Viipurin taiteilijaseuran kotiateljee on sijainnut Helsingissä. Myös siellä seura on toiminut karjalaisten kuvataiteilijoiden yhdyssiteenä ja säilyttänyt alkuperäisen profiilinsa.

– Seuran nykyisistä jäsenistä neljäsosa on Viipurissa ja Karjalassa syntyneitä ja 98 prosentilla on karjalaiset juuret. Jäsenistössä on jopa neljännen polven taiteilijaseuralaisia, puheenjohtaja Irma Uuskallio sanoo.

Nykyjäsenten keski-ikä on 60 vuotta. Se on pysynyt samana jo pitkään. Vain seura siis ikääntyy, sillä sen suoniin virtaa koko ajan uutta taiteilijaverta, mikä näkyy myös Imatran taidemuseossa. Tekniikoiden ja tyylisuuntien ohella esillä olevien teosten tekijöiden ikäkirjo on lavea.

JUHLANÄYTTELYYN kuuluvat aina myös palkinnot. Viipurin taiteilijaseuran 75-vuotisnäyttelyyn liittyen niitä jaettiin kaksi. Kaakkois-Suomen taidemuseoiden intendentit myönsivät juhlavuoden tunnustuspalkinnon kuvataiteilija Irina Schuvaloffille tämän kaksiosaisesta öljyvärityöstä Epävarmuus.

– Schuvaloff on lupaava nuori taiteilija ja edustaa juhlanäyttelyn parhaimmistoa. Nuoruutensa vuoksi hänellä ei ole vakiintunutta tyyliä, mutta palkitun teoksen tekninen toteutus on taitava, Imatran taidemuseon intendentti Eero Laajo kertoo tunnustuksen perusteeksi.

Schuvaloff on 28-vuotias Imatran kuvataidekoulun kasvatti, jonka vanhemmat ja isovanhemmat ovat kuuluneet Viipurin taiteilijaseuraan. Ahkerasti opettavan ja taiteilevan nuoren naisen töitä on ensi vuonna laajemmin esillä Salmelan taidekeskuksessa.

Suomen kuvataidejärjestöjen liiton erikoistilaisuuksissa myöntämä Voipaala-mitali luovutettiin kuvataiteilija Kari Kuismalle. Hänen lasiteoksensa toivottavat näyttelykävijän tervetulleeksi jo museon ovelta.

• • •

Viipurin taiteilijaseuran 75-vuotisjuhlanäyttely Imatran taidemuseossa 1. lokakuuta saakka.

Kuvateksti

Karjalaislähtöisen kuvataiteen uusimmat edustajat ovat nähtävillä Imatran taidemuseossa. 50 Viipurin taiteilijaseuran jäsenen teoksista avautuu kuvataidetekniikoiden lavea maailma.

Kari Kuisman lasiveistos sädehti Voipaala-mitalin arvoisesti.

MARLEENA LIIKKANEN

Kirjoittaja:
Petteri Värtö