ANNE KOTIHARJU
ETELÄ-KARJALAN pelastuslaitos saattaa joutua tinkimään vuorovahvuudestaan. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan pelastajien määrän vähentäminen on yksi keino puristaa ensi vuoden menot vaadittuun raamiin.
Joudumme tekemään 300 000 500 000 euron sopeuttamistoimet. Esimerkiksi yksi pelastaja työvuorossa maksaa noin 200 000 euroa vuodessa.
Kun koko maakunnan yhteinen pelastustoimi aloitti viime vuonna, tavoiteltiin vuorovahvuudeksi esimiestä ja seitsemää pelastajaa. Siihen ei ikinä päästy. Palvelutasopäätöksessä määritelty minimi on nyt esimies ja viisi pelastajaa.
Miehistöä ei vahvuudesta keskustelu riemastuta.
Nykyinen on aivan ehdoton minimi tämän kokoisessa kaupungissa. Veronmaksajien avunsaanti hankaloituisi ja meidän työturvallisuus kärisisi selvästi, jos tästä vielä vähennetään, sanoo pelastaja Jorma Hovi.
Esimies Heikki Liimatainen on samoilla linjoilla.
Jos asiaa kysytään meiltä työtätekeviltä niin ei ole varaa pienentää. Tuolloin olisi muutettava palvelutasopäätöstä.
ESITYS TEHOSTAMISTOIMISTA valmistuu kuun lopulla kokoontuvan pelastuslautakunnan päätettäväksi. Esitys sisältää eri vaihtoehtoja.
Joudumme miettimään tosissamme vuorovahvuuksia. Minkälaista vahvuutta on pidettävä Imatra-Lappeenranta-Joutseno -akselilla ympäri vuorokauden? Voiko keskittämällä saada synergiaetuja? Voisiko esimerkiksi nostolava-auton sijoittaa Joutsenoon, josta se toimisi niin Imatran kuin Lappeenrannankin suuntaan?
Palvelutaso pysyisi ehkä rimaa hipoen.
Palataanko taakse jääneeseen läänin patistelu- ja uhkasakkovaiheeseen, jää nähtäväksi.
Budjettiraami sallii menojen kasvavan kolme prosenttia. Joihinkin menoihin ei ole varauduttu.
Muun muassa viranomaisverkko Virven käyttömaksut vievät noin 150 000 euroa, henkilöstön palkkojen ja sopimuspalokuntien sopimusten harmonisointi maksaa sekin.
ENSI VUODEN ALUSTA lukien pelastuslaitoksen sopimuskuntien maksuosuudet perustuvat asukaslukuun. Esimerkiksi Lappeenrannan maksu nousee lähes miljoona euroa.
Hokkasen mielestä pahin ongelma haja-asutusalueella on se, ettei ikääntyvästä väestöstä löydy kohta henkilöitä vapaapalokuntiin. Kasvualueita rasittaa taas palvelutarpeen lisääntyminen.
Läntinen Lappeenranta, Skinnarilan suunta, laajenee koko ajan. Sitä ei enää saavuteta siinä ajassa, kuin meiltä edellytettäisiin.
Reviiriajattelu vaivaa yhä.
Jokainen puolustelee omiaan eikä saisi henkilöstöä eikä kalustoa siirtää. Vaikka toiminnan valmiusohje säätää sen, missä ajassa minnekin palvelu tulee.
Pelastustoimi joutuu hyväksymään saman niukkuuden, jonka perusteella kunnat lakkauttavat kouluja ja sulkevat terveysasemia.
Kuvateksti
Ei ole varaa yhtään vähentää, sanovat vuorossa maanantaina olleet Juha Luukkonen ja Jorma Hovi.
MIKA STRANDÉN