Säästöt eivät kurjista lappeenrantalaisten liikkumista

Lappeenrannan liikuntatoimen on etsittävä lisää tuloja 20 000 euroa ja säästettäväkin vähän lisää. Vuokria ja käyttömaksuja joudutaan miettimään uudelleen. Suurta kurjuutta ei kuitenkaan ole jaossa.

VESA SALMINEN

LAPPEENRANTA. Raskaat säästöpaineet eivät kurista Lappeenrannan

liikuntatoimea ensi vuonna. Uusia palveluja ei kuitenkaan ole varaa ottaa

hoidettavaksi ja lisätuloja pitäisi haarukoida 20 000 euroa.

– Kohtalaisen hyvin pystytään liikuntapalvelut tällä budjetilla hoitamaan,

Lappeenrannan liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman kuvaa.

– Mitään isoa säästöohjelmaa ei olla rakentamassa.

Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan Lappeenrannassa on toiseksi

paras tarjonta liikuntapaikoissa Helsingin jälkeen asukasta kohti.

Vertailussa olivat mukana yli 50 000 asukkaan kaupungit.

URHEILUSEUROJEN taloutta kasvavilla vuokrilla tai käyttömaksuilla Oksman ei

haluaisi rasittaa. Vapaa-aikalautakunnassa joudutaan kuitenkin linjaamaan

liikuntapaikkamaksuja uusiksi, kun nykyinen hinnasto ensi keväänä umpeutuu.

Oksmanin mukaan koko sorttimentti pitää käydä läpi eli jos jollakin

liikuntapaikalla käyttö on vähäistä, sitä ei enää kannata ylläpitää.

– Jos palvelut jäävät pois, niitä ei tosin yleensä helposti saada enää

takaisin.

Ilman lisätuloja karsintaa joudutaan tekemään ostopuolella eli lähinnä

ulkopuolisten urakoitsijoiden sekä koneiden käytössä ja muissa ostopalveluissa.

Kuluva vuosi on tammi-elokuussa ollut 80 000 euroa plussalla, mutta

liikuntapaikkojen ylläpito on kausiluonteista eli suuria säästöjä koko

vuodelta tuskin jää. Viime vuonna jäähallin kiinniolo saneerauksen aikana

toi 100 000 euron säästöt, mutta ne upposivat kaupungin viime vuoden

tilinpäätökseen.

– Jos talvi tulee 1–2 kuukautta normaalia aiemmin, sitten menopuoli alkaa

ylittyä.

LIIKUNTATOIMEN toimintakuluiksi on kaavailtu 5,6 miljoonaa euroa, josta 740

000 katetaan omilla tuotoilla. Ulkoiset menot saavat kaupungin yleisen

linjan mukaan kasvaa enintään 2,5 prosenttia.

– Jos menot kasvavat lisää, uusia tuloja on tultava, Oksman sanoo.

Kulut kasvavat reilut 800 000 euroa. Summaa kasvattavat tietohallinnon 29

000 euroa sekä 653 000 euron sisäiset pääomavuokrat, jotka ovat käytännössä

kaupungin sisällä liikkuvia rahoja.

Liikuntatoimen ykköstavoitteena on ulkoliikuntaan panostaminen. Kaiken

kansan liikuntapaikat sekä kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät

välttämättömät korjaukset ovat kaupungin investointilistalle tehtävien

esitysten tärkeimmät kohteet.

Vapaa-aikapuolella linja on ollut yleensä ”avokätinen” eli esityksiä on

tehty mieluummin liikaa kuin liian vähän.

– Vapaa-aikatoimi ajaa hankkeita ja aika monesti on käynyt niin, etteivät

ne kaikki toteudu, Oksman myöntää.

Yksi suuri keskustelunaihe on Kisapuiston 12:n työntekijöiden palkkaaminen.

Tällä hetkellä he ovat määräaikaisina 30.6.2006 saakka. Urheilukeskuksen

siivous ostetaan jatkossakin ulkopuolelta.

Lisäkuluja henkilöstön siirtyminen kaupungin palkkalistoille ei Oksmanin

mukaan aiheuttaisi. Kilpailu liikuntapaikkojen kunnossapidossa on niin

vähäistä, ettei ostopalveluilla saada säästöjä.

– Alan ammattitaitoa ei saada Suomessa liikkumaan vaikkapa Oulusta

Lappeenrantaan.

Investointilista

Vapaa-aikalautakunnan esitys vuoden 2006 liikuntapaikkainvestoinneista.

Kimpisen peruskorjauksen ykkösvaihe 540 000 euroa (valtionosuus 175 000).

Sammonlahden hiekkatekonurmi 160 000.

Merenlahden ulkoilureittien alikulkutunneli 130 000.

Myllysaaren laiturin korjaus 75 000.

Koulujen pihojen lähiliikuntapaikat 50 000

Huhtiniemen latusiltojen uusiminen 40 000.

Pienet peruskorjaukset liikuntapaikoilla 200 000.

Lauritsalan urheilukentän huoltorakennus 230 000.

Urheilutalon voimistelutilan ilmanvaihto ja ikkunat 50 000.

Urheilutalon juoksusuoran peruskorjaus 40 000.

Irtain omaisuus: Huhtiniemen skeittirampit 50 000, Kimpisen urheilukentän

välineet 45 000, kaksi kiekkokaukaloa ulkokentille 45 000,

avolavapakettiauto 35 000.

Kuvateksti

Alakoululaisten mestaruuskilpailut täyttivät Kimpisen urheilukentän

torstaina. Viidesluokkalainen Miko Moisio osallistui korkeushyppyyn.

MIKA STRANDÉN

Kirjoittaja:
Vesa Salminen