URPO LAANINEN
LAPPEENRANTA. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ovat puheenjohtaja Heikki Kaipian (kesk.) mielestä hyvin monipuoliset. Lautakunnan toiminta on laajaa ja elämälle läheistä.
Niinpä Kaipia on hyvin tyytyväinen uuteen vaikuttamispaikkaansa. Hän oli jo edelliskaudella lautakunnan jäsen.
– Kun puheenjohtajuus lankesi keskustalle, porukka päätti, että se voisi olla minun paikka. Lautakunnassa on paljon asioita, jotka tunnen hyvin ennestään.
Kaipia kuvaa lautakunnan jäseniä puheliaiksi ja kantaa ottaviksi.
– Sanoin lautakunnan toiminnan alussa, että tämä ei ole politiikan tekemisen paikka. Emme käsittele isoja määräraha-asioita.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla on riippumattoman lupaviranomaisen rooli. Sille kuuluvat ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta ja tämän vuoden alusta lähtien maaseututoimi erilaisine kehittämishankkeineen ja lomituspalveluineen.
HEIKKI KAIPIA sanoo, että lautakunnan tulevaisuuden megaluokan asia on Lappeenrannan kaupungin jätevesien johtamislupa: likaavatko ne edelleen Rakkolanjokea ja Haapajärveä vai johdetaanko ne ehkä Saimaaseen tai Vuokseen.
– Hyviä vaihtoehtoja ei ole.
Myös maaseudun jätevesien käsittely työllistää lautakuntaa, kun uudet asetukset astuvat vähitellen voimaan.
Heikki Kaipian mielestä Lappeenrannalla on hyvä ympäristömaine, jota valitettavasti Kaukaan päästöt pilasivat toissa kesänä.
RAKENNUSVALVONTA tehostui syyskuussa, kun päätoiminen rakennustarkastaja aloitti työnsä. Kaipia pitää hyvänä, että virkamies pääsee keskittymään päätyöhönsä ja vaikuttamaan myös kaupunkikuvaan.
Tavalliset omakotitalojen ja muut pienet rakennusluvat on delegoitu Lappeenrannassa rakennustarkastajalle, millä on Kaipian mukaan pyritty joustavuuteen.
– Tämä on toiminut hyvin, eikä oikaisuvaatimuksia ole tullut paljon.
Heikki Kaipia kertoo, että Lappeenrannassa on myönnetty viime aikoina tosi paljon omakotitalojen rakennuslupia, tänä vuonna jo 130 kappaletta. Niistä viidesosa on haja-asutusalueelle.
– Tuntuu, että ihmiset haluavat asua omakotitaloissa. Kaupungin pitää tarjota erilaisia omakotitontteja, jotta veronmaksajat saadaan pysymään Lappeenrannassa.
MAASEUTUTOIMI aloitti lautakunnan alaisena vuodenvaihteessa. Aikaisemmin kaupungissa oli erillinen maaseutulautakunta.
– Lappeerannan maaseutu ei ole suinkaan kuoleva alue. Kaupungin läheisyys auttaa kyliä elämään, mutta toimivat maatilat vähenevät rajusti. Pikkuisen pelottaa, riittääkö nuorilla uskoa. Heikki Kaipia jäi itse eläkkeelle, ja nyt poika jatkaa lypsykarjataloutta kotitilalla Kasukkalassa.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Lautakunnan budjetti on runsaat 2,5 miljoonaa euroa.
Henkilöstön määrä on 51 ja lisäksi 34 lomittajaa.
Lautakunta hoitaa rakennusvalvonnan, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä sekä maatalouden tukien maksatuksia ja lomituspalveluja. Lisäksi lautakunta ylläpitää ympäristölaboratoriota.
Toimialajohtaja on Ensio Koikkalainen.
Lautakunnan jäseniä ovat pj. Heikki Kaipia (kesk.), vpj. Pertti Ahokas (sd.), Erkki Behm (sd.), Martta Hirvikallio (sd.), Kaija Kangas (kok.), Anssi Laakso (kok.), Risto Manninen (kok.), Marja-Liisa Sääski (myö), Jorma Tyrmi (myö), Sisko Vainikka (kesk.) ja Ulla Ylönen (sd.).
Kuvateksti
Heikki Kaipialle on lappeelaisena vanha pappila erityisen rakas paikka. Rakennustyöt jatkuvat vielä ulkosalla.
MARLEENA LIIKKANEN