ESA VILENIUS
LYHYEN kyselyn perusteella liike-elämä suhtautuu Joutsenon ja Lappeenrannan
mahdolliseen kuntaliitokseen myönteisesti. Pienet kunnat, vaikkapa Ylämaa,
saisivat myös kaikin mokomin tulla mukaan liittoon.
Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeilan mielestä jouheva,
vapaaehtoinen yhdistyminen olisi ilman muuta parempi vaihtoehto kuin
väistämättömät pakkoliitokset. Korkeila uskoo, että yhteisellä hallinnolla
voitaisiin hoitaa enemmän asioita.
Niin ikään Imatran seudun kehitysyhtiö ja Selma voisivat toimia yhdessä.
Järjestönä Yrittäjät ei kuitenkaan ole ottanut asiaan kantaa.
Joutsenolaisen Metehen toimitusjohtaja Seppo Jääskeläinen kannatti
Saimaankaupunkia ja kannattaa nyt Lappeenrannan ja Joutsenon yhdistymistä.
Jääskeläisen mukaan yhdistymisellä poistuisi päällekkäisyyksiä ja itärajan
toimintakuvio vahvistuisi.
Tätä kuviota vahvistaisi edelleen Ylämaan liittyminen mukaan.
Muukon ja Lampikankaan teollisuus alueet voisivat Jääskeläisen mielestä
ajan mittaan nivoutua yhteen.
Ainoana haittapuolena hän näkee mahdollisesti pitenevät matkat virastoihin.
M-realin tehtaanjohtaja Marko Pekkola pitää yhdentymistä liike-elämässä
normaalina menettelynä, jolla voidaan säästää kuluja. Vaikka mahdollinen
yhdentyminen ei juuri hätkäyttäisikään M-realin tehtaiden toimintaa,
Pekkola kannattaa sitä.
TERÄSTORNIN toimitusjohtaja ja Lappeenrannan Yrittäjä- ja
liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja Ossi Vilhun mielestä yhdistymisellä on
saavutettavissa vain hyötyjä. Hän miettii kuitenkin sitä, onko aika kypsä
sinänsä hyvälle avaukselle.
Lampikankaan ja Muukon integroituminen on hänen mielestään aivan
mahdollista. Niiden välillähän kulkee jo kuutostien suuntainen aputie.
Kaukaan paikallisjohtaja Harry Sundqvist sanoo Lappeenrannan ja Joutsenon
yhdistymisen olevan Etelä-Karjalan kuntaliitosten helpoin pala. Sillä on
myös selvimmät synergiaedut. Näin asiaa oli jo mietitty aikoinaan
Kauppakamarin piirissä.
Sundqvistin mielestä Lappeenranta kotikuntana ja joutsenolaiset
synergiaedut voisivat olla monelle yritykselle hyvä kuvio. Hän muistaa
ainakin yhden yrityksen, jonka oli sijoituttava Lappeenrantaan, vaikka
Joutseno olisi muuten ollut edullisempi ratkaisu.
Kaukaalla yhdistyminen vaikuttaisi henkilöstön viihtyvyyden kautta.
Esimerkiksi paine veroprosenttiin pienenisi.
Ylämaan ja etenkin Taipalsaaren saaminen mukaan uuteen kuntaan olisi
edullista juuri Kaukaan tehtaiden henkilöstön kannalta.
Lakan Betonin tuotepäällikkö Hannu Pihlajamäki ei varsinaisesti tyrmää
yhdistymistä, mutta kysyy miksi niin pitäisi tehdä. Korvenkylässä
sijaitsevalle yritykselle ei juuri ole merkitystä sijaitseeko se,
Lappeenrannassa vain Joutsenossa. Yrityksen parinkymmenen hengen
joutsenolaisyksikkö toimii periaatteessa koko maan alueella.
Pihlajamäki mietiskelee myös, että on pienessä kunnassa on ehkä helpompi
asioida.
Joutseno-Lappeenranta
Asukasluku 69 790
(11. suurin Porin jälkeen)
Pinta-ala 1 346 neliökilometriä (44. suurin Savonlinnan jälkeen)
Verotulot 3 052/2 643 euroa/as. vuodessa
Sosiaali- ja terveystoimen menot 1849/1869 euroa/as.
Opetustoimen menot 868/779 euroa/as.
Kunnan kassan riittävyys (vuonna 2003) 19/39 päivää
Kuvateksti
Muukko-Ahvenlampi suoran varrelle voisi integroitua teollisuusalue.
SEPPO RAUTIOVAARA