ILPO LESKINEN
YLÄMAA. Spektroliitti ja rapakivigraniitti eivät aina rajaudu veitsellä
leikaten. Niiden välissä voi olla vähän laajempia seoskivivyöhykkeitä.
Rajavyöhykkeessä esiintyy spektroliittirakeita rapakiven seassa.
Helsingin yliopiston geologian opiskelijat tutustuivat tiistaina Ylämaan
seoskiviesiintymiin professori Tapani Rämön johdolla. Toisena oppaana oli
seoskiven löytänyt Elina Arponen.
Opiskelijat lapioivat ja harjasivat esiintymää esiin Jokimiehen kylässä,
Ylijärven eteläpäässä.
ARPONEN LÖYSI ensimmäisen seoskivialueen viime kesänä Parkkolasta,
Niemistenpitkä-järven eteläpäästä.
Hän tekee gradua Ylämaan spektroliittiesiintymistä. Samalla hän selvittää
Geologian tutkimuskeskukselle sitä, millaisesta kivilajityypistä löytyvät
parhaat spektroliitit.
Ylijärven kylässä hän tutki spektroliitin ja rapakiven teräväsaumaisia
rajapintoja.
YHDEN SADEPÄIVÄN Arponen kulutti tutustumalla Ylijärven ulkopuolella
oleviin kalliopaljastumiin.
Löysin kallion, jossa punertavan rapakivigraniitin seassa on
spektroliittirakeita. En vielä tiennyt mitään seoskivien olemassaolosta.
Kerroin löydöksestä Tapani Rämölle. Rämö sanoi, ettei sellaista ole
olemassa. Sanoin, että näin ehkä väärin.
RÄMÖ JA ARPONEN menivät Ylämaalle löydöstä katsomaan. Rämö totesi, että
kyseessä on aiemmin tuntematon seoskivi.
Löydös on Rämön mukaan ensimmäinen laatuaan Viipurin rapakivialueella ja
tieteellisesti kiinnostava.
Seoskivi on syntynyt kahden tai useamman kivisulan jähmettyessä yhtä aikaa.
Siten rapakivigraniitti ja spektroliittia sisältävä anortosiitti ovat
syntyneet samoihin aikoihin 1 650 miljoonaa vuotta sitten.
SEOSKIVEN löytymisen merkitys on Rämön mukaan tieteellinen.
Esiintymät ovat liian pieniä, jotta niitä voisi hyödyntää rakennuskivenä.
Seoskiveä ei esiinny riittävän ehjinä ja laajoina pintoina.
Rämö ja Arponen pitävät mahdollisena, että Ylämaalta voi löytyä lisää
seoskiveä. Kivelle ei ole vielä löydetty varsinaista nimeä.
Pitäisi varmaan keksiä sopiva nimi. Olemme tähän asti puhuneet vain
seoskivestä, Arponen sanoo.
SPEKTROLIITTIA on Ylämaalla luultua enemmän.
Tiedossa on aiemmin ollut viisi esiintymää. Nyt tiedossa on 10 esiintymää.
Esiintymiä voi olla enemmänkin.
1960-luvun kallioperäkarttaan ei Arposen mukaan ole merkitty kaikkia
spektroliittiesiintymiä.
GEOLOGILLE Ylämaa on Rämön mukaan erittäin mielenkiintoinen paikka, koska
se sijaitsee Viipurin rapakivialueen keskellä.
Helsingin yliopiston geologian laitos on tutkinut rapakivigraniitin syntyä
lähes 20 vuotta. Kaakkois-Suomen rapakivi tunnetaan Rämön mukaan kautta
maailman.
Helsingin yliopisto on valittu johtamaan Unescon tiedeohjelmaa, jossa
tutkitaan eri puolilla maailmaa sijaitsevia rapakivialueita. Viipurin
rapakivialue on tunnetuin ja tutkituin rapakivialue.
Elina Arponen löysi seoskivialueet sattumalta. Hän kartoitti viime kesänä
Ylämaan spektroliittiesiintymiä eikä tiennyt, että seoskiviä on olemassa.
Jokimiehen kylän seoskiviesiintymää peittävää multakerrosta ei saatu pois.
Kuvateksti
Kun lumet sulavat ensi keväänä, kallio puhdistuu ja paljastuu. Jussi
Heinonen (vas.) ja Tapani Rämö kaivavat kalliota esiin.
PEKKA HÖLKKI