HANNU OJALA
Ensi jouluun ei ole pitkä aika. Siinä ennättää silti hyvinkin käydä
yt-neuvottelut Imatran terästehtaalla, Honkalahden sahalla ja muuallakin,
kunhan toimeen tartutaan.
Juuri nyt näyttää, että ei ole temppu eikä mikään vähentää Etelä-Karjalasta
perinteisen teollisuuden työpaikkoja muutamalla sadalla.
SAK:n uusi Kymen aluejohtaja Jukka Kärnä, 49, ei hätkähdä hälyttävistä
tiedoista.
Hiljaista hieromista on minun näkemykseni mukaan ollut menossa ylen
aikaa, mutta uutiset lävähtivät pintaan samanaikaisesti.
Äkkinäinen voisi erottaa Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestön
alueellisesta äänestä välinpitämättömyyttä, mutta siitä ei ole kysymys.
Kesällä tehtävänsä jättänyt Imatran terästehtaan pääluottamusmies ja
Metallityöväen Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja on oppinut, että asiat
eivät parane taivastelemalla.
Puhutaan nyt tästä vanhasta teollisuudesta. Sen työpaikat vähenevät.
Siellä on sekä ikääntymisongelma ja rekrytointiongelma. Samaan aikaan
pitäisi uutta väkeä pystyä kouluttamaan.
Isot työelämän kysymykset ovat kaikkien tiedossa, mutta yli miljoonan
jäsenen SAK haluaa valvoa, että sen painotukset välittyvät koko
valtakunnassa, myös Kaakkois-Suomessa.
YHTEISTOIMINTALAISTA ei päästä irti näin helposti. Taistelu tehtaasta oli
90-luvun alussa sen verran rankka kokemus nuorelle pääluottamusmiehelle,
että yt-lain hengestä ja soveltamisesta ei ole jäänyt arvailtavaa.
Kyllä se on yksiselitteisesti irtisanomislaki. Sen suomia mahdollisuuksia
ei haluta käyttää. Minä haluaisin joku päivä nähdä, että yhteistoimintalain
mukaisia neuvotteluja käydään, kun yritys lisää työvoimaa. Näissä
yhteyksissä ei puhuta laista mitään, vaikka sen kuudes pykälä sanoo sen
ihan suoraan, saatana.
Jukka Kärnä toivoo yhteistoimintaa etenkin, kun firmalla menee hyvin.
Silloin sopiminen on helpompaa.
Se on hyvä aika hakea tehokkuutta, ja firmalla on mahdollisuus jopa
maksaa muutoksista.
Yhteistoimintalain uudistus on menossa, mutta Jukka Kärnän mielestä ei pidä
luottaa lain ratkaisevan sopimuskysymyksiä.
Jos on hyvää haluta tehdä sakiltaan yrityksissä, huonoinkaan laki ei sitä
voi estää. Toisaalta niin hyvää lakia ei voida kirjoittaa, etteikö sitä
pystytä torpedoimaan.
Perusongelma on Kärnän mielestä edelleen siinä, ettei työntekijöitä oteta
tasavertaisena kumppanina kehittämään yritystä, jotta vältyttäisiin näiltä
lopputilikuvioilta.
Ne ovat niin helvetisti päänsisäisiä juttuja.
VAHDINVAIHTO Kymen alueella tapahtuu lokakuusta, joka on perinteisesti
yrittäjäjärjestön teemakuukausi. Jos juhlapuhe on vielä pahasti vaiheessa,
apua voisi kysyä vaikka SAK:n Lappeenrannan toimistolta.
SAK:n ja yrittäjän perusnäkemyksistä ei juuri eroa huomaa. Pienet yritykset
ja palvelualat ovat avaintekijöitä.
Perusasiat ovat joka paikassa samanlaisia. Pitää olla tuottavuutta ja
kannattavuutta. Meille on tärkeää, että yritykset ihan oikeasti tuottavat.
Asioista ei kannata tehdä turhan vaikeita. Oleellista on, että tänne tulee
lisää yrityksiä. Niitä tulee palvelualoille, Jukka Kärnä naputtaa
työntekijäpuolen näkemyksen asialliset asiat.
UUDESSA TEHTÄVÄSSÄÄN Jukka Kärnä on luvannut itselleen, että välttää
kannanottoja yksittäisistä yrityksistä. SAK:n kenttä on sen verran laaja,
että samaa viisaan vaikenemisen politiikkaa kannattaa harjoittaa vielä eri
työelämän sektoreistakin.
Tämä ei kuitenkaan estä toteamasta, että Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat
alueita, joiden voima on ollut ja on suurteollisuudessa. Pienen ja
keskisuuren teollisuuden leipä on paljolti alihankinnoissa.
Pitää pystyä verkottumaan paremmin kuin tähän asti. Kyllä tänne on
tulijoita. Jos ei pysytä kilpailemaan, huonosti käy. Verkostosta puhuminen
ei saa olla mantran lukemista. Ei auta, jos asenne on, että ainakaan tuolle
minä en anna hommaa.
Teollisuuden tarpeista kumpuaa myös SAK:n kiinnostus toisen asteen
koulutukseen. Teollisuudelle pitää pystyä näyttämään, että alueella on
mahdollista toimia tulevaisuudessakin. Kärnä uskoo, että tästä asiasta ei
ole poikkeavia näkemyksiä.
On havahduttu toiseenkin koulutukselliseen ongelmaan. Työssä olevilta
puuttuu ammatillinen tutkinto. Tilanteeseen haetaan korjausta
aikuiskoulutuksesta. Projektin nimi on Noste, ja sitä markkinoivat
työpaikoillaan erityiset pätevöitymisluotsit.
Ammatillisen koulutuksen tason nostaminen Kymen alueella on ensiarvoisen
tärkeää. Sillä voidaan turvata työpaikkoja ja parantaa työllistymistä
uuteen työpaikkaan.
ALUEJOHTAJAN valinta ei SAK:n hallituksessa ollut läpihuutojuttu, vaikka
päätös jäi keväällä metsäteollisuuden ja paperin keskinäisen kärhämän varjoon.
Nortinsavun sinisen pilven sisältä ajatuksiaan esittelevä oraakkeli,
metallin viestintäpäällikkö Matti Putkonen arveli tuolloin, että ay-kenttää
hiersi osaltaan Jukka Kärnän korkea ja kulmikas profiili.
Yhtä hyvin pöydällä makuuttamisen saattoi aiheuttaa nimityksen sutjakka
valmistelu. Kolmikannan parhaiden periaatteiden mukaisesti asiasta olivat
neuvottelupöydässä yhtä mieltä Lauri Ihalainen, Erkki Vuorenmaa ja Jukka
Kärnä. Muita ei tarinan mukaan tarvittukaan.
Kuvateksti
Jukka Kärnä on tottunut puhumaan edestä suoraan, ja puheenparressa on tuhti
annos jätkää. SAK:n aluejohtajana vaikuttaminen siirtyy kulisseihin.
MARLEENA LIIKKANEN